Uhuru
Uhuru (tunnettiin myös nimellä Small Astronomical Satellite 1 eli SAS–1) oli ensimmäinen satelliitti, joka teki havaintoja avaruudessa yksinomaan röntgenalueella. Se laukaistiin avaruuteen 12. joulukuuta 1970. Laukaisupäivä oli Kenian itsenäisyyspäivä ja siten kunnianosoitus Kenialle.[5] Nimi Uhuru on swahilia ja tarkoittaa vapautta.[5][6]
| Uhuru | |
|---|---|
 Marjorie Townsend ja Bruno Rossi NASA:n Goddard Space Flight Centerissä Uhuru satelliitin lopputestejä suorittamassa. |
|
| Alkuperäinen nimi | Small Astronomical Satellite 1, SAS-1 |
| COSPAR ID | 1970-107A |
| SATCAT № | 4797 |
| Organisaatio | NASA |
| Valmistaja | American Science & Engineering, Incorporated Johns Hopkins University, Applied Physics Laboratory[1] |
| Laukaisu |
12. joulukuuta 1970[2] Luigi Broglio -avaruuskeskus, Kenia[2][3] |
| Laukaisualus | Scout[2] |
| Loppu | maaliskuu 1973 |
| Tehtävän kesto | yli kaksi vuotta |
| Massa | 141,5 kilogrammaa[2] |
| Teho | 9,6 W[2] |
| Kiertorata | |
| Inklinaatio | 3 °[4] |
| Kiertoaika | 96 minuuttia[4] |
| Apoapsis | 560 kilometriä[4] |
| Periapsis | 520 kilometriä[4] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
Havainnot muokkaa
Uhuru teki havaintoja 399:stä röntgensäteilyn kohteesta, jotka olivat muun muassa kaksoistähtijärjestelmiä, supernovajäänteitä, Seyfertin galakseja ja galaksijoukkoja.[5] Sen havainnot kaksoistähtijärjestelmien ja mustien aukkojen röntgenhavainnoista olivat ensimmäisiä.[1] Sillä saatiin myös ensimmäisen kerran kattava kuva taivaasta röntgenalueelta.[4]
Instrumentit muokkaa
Uhuru teki havaintoja havaintoja 2–20 keV -alueella.[5] Siinä oli kaksi kollimoitua röntgenteleskooppia, jotka osoittivat vastakkaisiin suuntiin,[1] ja ilmaisimina kaksi sarjaa verrannollisuuslaskureita,[5] joissa oli tehokasta pinta-alaa ~ 0,084 m². Sen resoluutio oli noin 30 kulmasekuntia.[4]
Muuta muokkaa
Uhurun kaksoiskappale, joka ei ole käynyt avaruudessa, on täysikokoisena ja ennallistettuna Smithsonian-instituutin National Air and Space Museum -museossa Washingtonissa. Se on aito lukuun ottamatta aurikopaneeleja, jotka ovat toimimattomia jäljitelmiä. Osat on siiretty museoon NASA:lta vuonna 1976. Se ei kuitenkaan ole näytteillä.[1]
Lähteet muokkaa
- Karttunen, Hannu: Matkalla avaruuteen : avaruustutkimuksen historia ja tekniikka. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23174-5.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Satellite, Uhuru, Reconstructed Craft Smithsonian Institution, National Air and Space Museum. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d e Uhuru – NSSDCA/COSPAR ID: 1970-107A NSSDCA Master Catalog. Viitattu 29.1.2019.
- ↑ EXPLORER 42 (SAS-1) N2YO.com. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d e f Uhuru – Mission Overview – Instrumentation NASA’s HEASARC: Observatories. 8.10.2003. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d e The Uhuru Satellite NASA’s HEASARC: Observatories. 26.6.2003. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ Karttunen, Hannu, s. 163
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uhuru Wikimedia Commonsissa
- Satellite, Uhuru, Solar Panels Smithsonian Institution, National Air and Space Museum. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Uhuru California Science Center. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Kendrick, Bill: About Uhuru Sonic.net. syyskuu 1996. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).