Tyrvään murrekirja
Tyrvään murrekirja on professori Pertti Virtarannan ja muutamien muiden tutkijoiden kokoama Tyrvään murteella muistiin pantu kertomuskokoelma. Suurin osa kirjan sisällöstä perustuu vuosina 1954–1972 Tyrväällä tehtyihin haastatteluihin. Kirjan julkaisi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kirjassa mainitaan useita sanoja, lyhenteitä ja sanontoja, jotka ovat nykyaikana jo kadonneet puhutusta kielestä.
| Tyrvään murrekirja | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Pertti Virtaranta (koonnut) |
| Kieli | suomi |
| Genre | murteet |
| Kustantaja | SKS |
| Julkaistu | 1976 |
| Ulkoasu | kovakantinen |
| Sivumäärä | 385 + 25 kuvasivua |
| Sarja: Kotiseudun murrekirjoja | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kirjan kokoaminen muokkaa
Kirjaa varten haastateltiin 17 tyrvääläistä, joista eräät olivat asuneet seudulla koko ikänsä. Kertojat olivat varsin iäkkäitä, ja peräti 14 heistä kuoli ennen kuin kirja julkaistiin vuonna 1976. Kirja on näin ollen ainutkertainen dokumentti Tyrvään ja koko Sastamalan seudun murretutkimukselle. Haastatelluista tyrvääläisistä kukin sai kertoa tutkijoille vapaavalintaisia kertomuksia omista suosikkiaiheistaan. Kirjan aihevalikoima on tämän vuoksi laaja: teos sisältää kertomuksia mm. yliluonnollisista asioista, metsämökin elämästä, koulunkäynnin vaikeuksista sekä metsästyksestä. Tyrvään murrekirjan loppuun on koottu noin 5 500 hakusanaa käsittävä Tyrvään murteen pienoissanakirja.
Keskeisiä henkilöitä muokkaa
Seuraavia henkilöitä haastateltiin murrekirjan materiaalin kartuttamiseksi. Lista ei ole kattava.
- Kaarle Myllyntausta syntyi 21. tammikuuta 1876 Tyrvään Illossa, ns. Rompunmaassa. Hän oli monitaituri, jonka molemmat vanhemmat olivat tyrvääläisiä. Myllyntausta osasi torpan töiden lisäksi muurata ja työskennellä sahalla. Hän kertoi varsinkin elämästä Kauniston ratsutilan vaiheilla Illossa. Myllyntausta kuoli 96-vuotiaana 7. huhtikuuta 1972.
- Huugo Piukku syntyi 4. helmikuuta 1894 Tyrvään Isojärvellä, ja eli siellä koko ikänsä. Hänen puheensa olivat siis arvokasta aineistoa murrekirjan kokoajille. Piukun varsin asiapitoista puhetta tallennettiinkin ääninauhalle noin kahden tunnin verran vuonna 1964. Piukku kuoli 19. maaliskuuta 1975.
- Ruusa Aalto, o.s. Fingerroos, syntyi 23. toukokuuta 1870 Tyrvään pappilan alueella, missä hänen isällään oli pirtti. Aallon mukaan hänen isänsä oli koko pitäjän ainoa räätäli. Aallon puheita nauhoitettiin kahtenakin eri kertana. Ruusa Aalto kuoli korkeassa iässä, lähes 96-vuotiaana 4. toukokuuta 1966.
- Elli Hollo, o.s. Mäenpää. Kirjan nuorin kertoja, joka syntyi 25. elokuuta 1915 Tyrvään Velhonkannonmaassa. Kuoli 21. toukokuuta 2008 Vammalan aluesairaalassa. Myös Lauri Simonsuuri kävi haastattelemassa Elliä vuonna 1957 (SKSÄ 360).
- Olga Vihdanmäki, o.s. Kursi, syntyi 15. marraskuuta 1874 Tyrvään Rautaniemessä, josta perhe muutti Kivijärvenmaahan. Olga tuli piiaksi Ekojärven Vihdanmäkeen, johon hän jäi avioliiton myötä asumaan miltei koko loppuiäkseen. Torpan emännyyden lisäksi Olga toimi kätilönä myös Karkussa ja Vesilahdessa. Pertti Virtaranta haastatteli Olgaa useaan otteeseen vuosina 1945−1964, aluksi käsivaraisesti, kunnes Vihdanmäkeen saatiin sähkö ja voitiin käyttää nauhuria. Olga Vihdanmäki kuoli Tyrvään kunnalliskodissa Vammalassa 14. kesäkuuta 1966.
- Fanni Lähdekorpi, o.s. Kursi, Olga Vihdanmäen sisar, syntyi 10. marraskuuta 1876 Rautaniemessä. Fanni muutti piiaksi Vesilahteen ja jäi avioliiton myötä sinne. Myös hänen miehensä, joka kaatui sisällissodassa Lempäälässä vuonna 1918, oli syntyperältään tyrvääläinen. Virtaranta haastatteli Fannia vuonna 1966 kahden tunnin verran; myös Lauri Simonsuuri oli haastatellut häntä puolen tunnin ajan jo vuonna 1957. Fanni Lähdekorpi kuoli 13. maaliskuuta 1972.
Lähteet muokkaa
- Pertti Virtaranta (koonnut). Tyrvään murrekirja. SKS, Vammala 1976.