Tykkivene Karjala

Tykkivene Karjala (kylkinumero 04) oli Suomen merivoimien vuonna 1968 valmistunut Turunmaa-luokan tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti), joka poistettiin palveluksesta 2001 ja on nykyisin museoituna Forum Marinumissa Turussa.

Karjala
Tykkivene Karjalan päätykki
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Wärtsilä, Helsingin telakka, Helsinki
Kölinlasku	maaliskuu 1967
Laskettu vesille	16. elokuuta 1967
Palveluskäyttöön	1969
Poistui palveluskäytöstä	2001
Tila	museoitu
Tekniset tiedot
Uppouma	700 t 1 350 t (max)
Pituus	74 m
Leveys	7,8 m
Syväys	3 m
Koneteho	3 × MTU-dieselmoottoria (3 × 2 200 kW) (2 säätölapapotkuria) 1 × Rolls-Royce Olympus TM1a -kaasuturbiinimoottori (16 000 kW) 24 000 hv
Nopeus	yli 35 solmua
Toimintamatka	5 000 meripeninkulmaa
Miehistöä	30 kantahenkilökuntaa ja 40 varusmiestä
Aseistus
Aseistus	1 × Bofors 120 mm /46 SAK DP 2 × Bofors 40 mm/70 2 × ZU-23-2 2 × RBU-1200-syvyysraketinheitintä
Infobox OK

Suunnittelu ja valmistus

Tykkivene Karjalan päätykki.

Luokan alusten suunnittelu alkoi vuonna 1963, jolloin suunnittelijat loivat viisi eri runkotyyppiä ja 35 konevaihtoehtoa. Karjala tilattiin 18. helmikuuta 1965 Wärtsilän Hietalahden telakalta Helsingistä, missä köli laskettiin maaliskuussa 1967. Alus laskettiin vesille 16. elokuuta 1967. Alus valmistui 21. lokakuuta 1968 ja luovutettiin vielä samana vuonna merivoimille, joka otti sen palvelukseensa vuonna 1969.

Teräsrunkoinen alus painoi luovutushetkellä 700 tonnia, mutta painoa kertyi erilaisten päivitysten yhteydessä 100 tonnia lisää. Sen kansirakenteet ovat alumiinia ja tärkeimmät osat on suojattu panssarilevyin. Koneratkaisuna on yhdistelty turbiini- ja dieseljärjestelmä. Dieselmoottorilla voitiin ajaa 5 000 meripeninkulmaa ilman polttoainetäydennystä. Nopeus oli yli 35 solmua ja huippunopeus 37,3 solmua. Tähän vauhtiin tarvittiin kaikki moottorien tehot eli 24 000 hevosvoimaa.

Palvelus

Alus liitettiin palvelukseen otettaessa Upinniemen varuskuntaan sijoitettuun Saaristomeren meripuolustusalueen vartiolaivueeseen. Aluksen keulakannen 120 millimetrin tykin putki räjähti vastaanottoammunnoissa kesällä 1970, jolloin tykillä olleet loukkaantuivat lievästi. Alus siirrettiin 1979 Pansioon tykkilaivueeseen, josta se siirrettiin edelleen vuonna 1987 ohjuslaivueen (nyk. 6. ohjuslaivue) johtoalukseksi. Aluksella tehtiin useita laivastovierailuita Itämeren ja Pohjanmeren satamissa, kaukaisimmalla purjehduksellaan Norjassa, missä se vuonna 1982 osallistui Norjan kuninkaan Olavi V:n hallitsijauran 25-vuotisjuhlallisuuksiin.

Alus peruskorjattiin vuosina 1985–1986. Se poistettiin käytöstä 2001 aseistukseltaan vanhentuneena sekä liian suuren miehistön vaativana. Alus hinattiin 2002 Pansiosta Aurajokeen Forum Marinumiin museolaivaksi.

Alus matkasi merivoimissa yhteensä 257 306 meripeninkulmaa, sen koneita käytettiin 22 051 tuntia, ja polttoainetta kului noin 24 miljoonaa litraa. Sillä koulutettiin yli 2 000 varusmiestä. Palveluksen aikana aluksella oli seitsemän konepäällikköä ja 31 päällikköä, joista pisimpään komentajakapteeni Dan Wilen ja viimeisinpinä komentajakapteeni Raimo Pyysalo ja kapteeniluutnantti Keijo Karila.

Kuvia

• 
  Tykkivene Karjalan keulakansi
• 
  Tykkivene Karjalan peräkansi
• 
  SRH-1200 syvyysraketinheitin

Lähteet

• Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tykkivene Karjala Wikimedia Commonsissa

• Tykkivene Karjala Forum Marinumin sivuilla
• Museolaivan videoesittely: Tykkivene Karjala