Tykkivene Karjala
Tykkivene Karjala (kylkinumero 04) oli Suomen merivoimien vuonna 1968 valmistunut Turunmaa-luokan tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti). Alus poistettiin palveluksesta vuonna 2001 ja on nykyisin museoituna Forum Marinumissa Turussa.
Karjala | |
---|---|
Tykkivene Karjalan päätykki |
|
![]() |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Wärtsilä Oy, Helsingin telakka |
Kölinlasku | maaliskuu 1967 |
Laskettu vesille | 16. elokuuta 1967 |
Palveluskäyttöön | 1969 |
Loppuvaihe | museolaivaksi 2001 |
Tila | museolaiva |
Tekniset tiedot | |
Uppouma |
700 t 1 350 t (max) |
Pituus | 74 m |
Leveys | 7,8 m |
Syväys | 3 m |
Koneteho |
3 × MTU dieselmoottoria (3 × 2 200 kW) (2 säätölapapotkuria) (16 000 kW) (Kiintolapapotkuri tunnelissa) 24 000 hv |
Nopeus | yli 35 solmua |
Toimintamatka | 5 000 meripeninkulmaa |
Miehistöä | 70 (30 kantahenkilökuntaa ja 40 varusmiestä) |
Aseistus | |
Aseistus |
1 × Bofors 120 mm /46 SAK DP 2 × Bofors 40 mm/70 2 × ZU-23-2 2 × RBU-1200 ASROC-syvyysraketinheitintä |
Suunnittelu ja valmistusMuokkaa
Turunmaa-luokan alusten suunnittelu alkoi vuonna 1963, jolloin suunnittelijat loivat viisi eri runkotyyppiä ja 35 konevaihtoehtoa. Karjala tilattiin 18. helmikuuta 1965 Wärtsilän telakalta Helsingistä, missä köli laskettiin maaliskuussa 1967. Alus laskettiin vesille 16. elokuuta 1967. Alus valmistui 21. lokakuuta 1968 ja luovutettiin vielä samana vuonna merivoimille, joka otti sen palvelukseensa vuonna 1969.[1]
Teräsrunkoinen alus painoi luovutushetkellä 700 tonnia, mutta painoa kertyi erilaisten päivitysten yhteydessä 100 tonnia lisää. Sen kansirakenteet ovat alumiinia ja tärkeimmät osat on suojattu panssarilevyin. Koneratkaisuna on yhdistelty turbiini- ja dieseljärjestelmä. Dieselmoottorilla voitiin ajaa 5 000 meripeninkulmaa ilman polttoainetäydennystä. Nopeus oli yli 35 solmua ja huippunopeus 37,3 solmua. Tähän vauhtiin tarvittiin kaikki moottorien tehot eli 24 000 hevosvoimaa.
PalvelusMuokkaa
Alus liitettiin palvelukseen otettaessa Upinniemeen sijoitettuun Saaristomeren meripuolustusalueen vartiolaivueeseen. Aluksen keulakannen 120 millimetrin tykin putki räjähti vastaanottoammunnoissa kesällä 1970, jolloin tykillä olleet loukkaantuivat lievästi. Alus siirrettiin vuonna 1979 Pansioon tykkilaivueeseen[2], josta se siirrettiin edelleen vuonna 1987 ohjuslaivueen nykyiseen 6. ohjuslaivueeseen johtoalukseksi. Karjala kävi monilla laivastovierailuilla Itämeren ja Pohjanmeren satamissa, kaukaisimmalla purjehduksellaan Norjassa, missä se vuonna 1982 osallistui Norjan kuninkaan Olavi V:n kuninkuuden 25-vuotisjuhlallisuuksiin.
Alus peruskorjattiin vuosina 1985–1986. Se poistettiin käytöstä 2001 aseistukseltaan vanhentuneena sekä liian suuren miehistön vaativana, ja alus hinattiin 2002 Pansiosta Forum Marinumiin museolaivaksi Aurajoen varrelle.[3]
Alus matkasi Merivoimissa yhteensä 257 306 meripeninkulmaa, sen koneita käytettiin 22 051 tuntia, ja polttoainetta kului noin 24 miljoonaa litraa. Sillä koulutettiin yli 2 000 varusmiestä, minä aikana aluksella palveli seitsemän konepäällikköä ja 31 päällikköä, joista pisimpään komentajakapteeni Dan Wilen ja viimeisinä komentajakapteeni Raimo Pyysalo ja kapteeniluutnantti Keijo Karila.
KuviaMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
ViitteetMuokkaa
- ↑ Gardiner, Roberts s. 92
- ↑ Auvinen, Visa s. 111
- ↑ Forum Marinum (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tykkivene Karjala Wikimedia Commonsissa
- Tykkivene Karjala Forum Marinumin sivuilla
- Museolaivan videoesittely: Tykkivene Karjala