Tyk-toiminta

Tyk-toiminta (työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus) on Kelan kuntoutuslain (566/2005) mukaista ammatillista kuntoutusta, jota järjestetään silloin, kun työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet työntekijän työkyvyn ja työssä suoriutumisen hyväksi eivät ole olleet riittäviä ja työntekijää uhkaa asianmukaisesta sairaanhoidosta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta huolimatta työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen. Vuonna 2016 Kela uudistaa työikäisten kuntoutusta ja samalla myös Aslak- ja Tyk-kuntoutukset korvataan uudella AURA-kuntoutusmallilla. AURA-kuntoutuksessa kuntoutus kytkeytyy aiempaa voimakkaammin kuntoutujan omaan työhön.[1]

Tyk-toiminnan lakisääteinen perustaMuokkaa

Työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta on järjestetty Kelan kuntoutustoiminnan osana 1980-luvulta lähtien, mutta lakisääteiseksi, Kelan järjestämisvastuun piiriin kuuluvaksi toiminnaksi, se tuli vuoden 1991 kuntoutusuudistuksessa. Samassa yhteydessä muodostettiin periaatteellinen ero harkinnanvaraiseen ASLAK-kuntoutukseen ja tietyin perustein järjestämisvastuiseen Tyk-toimintaan. Vaikka kuntoutusoikeuden ehdot ovat Kelan ja työeläkejärjestelmän osalta samanlaiset – sairauden tai vamman aiheuttama olennainen haitta tai työkyvyttömyyden uhka – Tyk-toiminta (tai sitä vastaava kuntoutuslaitosten palvelu) ei kuulu työeläkekuntoutuksen palveluvalikoimaan.

Kelan kuntoutuslaissa todetaan hyvin lyhyesti, että Kansaneläkelaitos järjestää 3) työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa kuntoutujan työssä jatkaminen. Olennaista tässä säännöksessä on, että kuntoutujan edellytetään kuntoutuksen alussa olevan työsuhteessa (joko työssä tai sairauslomalla). Sen sijaan ehdotonta vaatimusta siitä, että hänen pitäisi kuntoutuksen jälkeen jatkaa samassa työtehtävässä tai edes samalla työnantajalla, ei lakiin sisälly. Koska Tyk-toiminta toteutetaan hyvin kiinteässä yhteydessä työpaikkaan ja sen työterveyshuoltoon, käytännössä tavoitteeksi on asetettu omassa työssä tai sitä vastaavassa työssä jatkaminen samalla työpaikalla.

Kelan kuntoutusstandardissa Tyk-toiminnan tavoitteiksi asetetaan <

  • parantaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä ja asettaa niihin liittyvät omat henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet
  • luoda oppimisprosessin avulla edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilyttämiselle ja pitkäaikaiselle parantamiselle
  • auttaa kuntoutujaa arvioimaan ja kehittämään omia työmenetelmiään
  • käsitellä työn kehittämistä ja siihen liittyvää osaamista sekä yksilöllisesti että työyhteisöllisesti
  • edistää terveyttä ja neuvoa sen ylläpitämisessä
  • nivouttaa kuntoutusprosessi työpaikalla ja työterveyshuollossa tapahtuvaan toimintaan
  • hyödyntää tukiverkostoa kuntoutuksen aikana, esimerkiksi välitehtävien avulla
  • tavoitella kuntoutujan yleistä kehitysprosessia suhteessa työhön ja työpaikkaan

Tyk-toiminnan sisältö ja toteutusMuokkaa

Tyk-toiminta on yksilöllisesti ohjelmoitu joskin yleensä ryhmämuotoisesti ja ammattiala- tai työpaikkakohtaisesti toteutettu ohjelma, joka jakautuu selvitys- ja valmennusjaksoihin. Tyk-toiminnan kokonaiskesto on 1-2 vuotta ja se sisältää 30-31 laitoskuntoutusvuorokautta ja 1-2 yhteistyöpäivää, joihin osallistuvat kuntoutujat, palveluntuottajan (kuntoutuslaitoksen) edustajat, työpaikan edustajat (johto, työterveyshuolto, työsuojelu) ja Kelan edustajat.

Tyk-toiminnan toteuttaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat

  • lääkäri
  • sosiaalityöntekijä
  • psykologi
  • fysioterapeutti
  • työelämäasiantuntija

Tarvittaessa ohjelman toteutukseen voivat osallistua myös

  • toimintaterapeutti, työfysioterapeutti
  • sairaanhoitaja, työterveyshoitaja
  • liikunnanohjaaja, ravitsemusterapeutti

Selvitysjaksolla ohjelma painottuu kuntoutujan työssä selviytymisen, työkyvyn, työolosuhteiden ja työn kuormitustekijöiden kartoitukseen ja siitä lähtevään oman työn analysointiin jatkossa. Jaksoon sisältyy kuntoutujan fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin voimavaroihin ja elämänhallintakeinoihin liittyvä kartoitus. Jaksolla on eri alueisiin liittyviä opetuskeskustelu8ja ja fyysistä työ- ja toimintakyvyn aktivointia.

Valmennusjakson ohjelmaan sisältyy työkykyä, ammattitaidon eri osa-alueita, työn suunnittelua ja muuta työssä selviytymistä parantavaa valmennusta ja kuntoutusta. Ammatilliseen osuuteen kuuluu muun muassa

  • oman työn tekemisen tutkiminen ja kehittäminen, ja siihen liittyvä ohjaus ja harjoittelu
  • työympäristössä haitallisesti vaikuttavien tekijöiden tarkastelu ja näiden tekijöiden vaikutuksen selvittely suhteessa terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn

Tyk-toiminnan määrällinen kehitysMuokkaa

Tyk-toiminta lakisääteisenä alkoi vuonna, jolloin palvelua järjestettiin noin 1 000 henkilölle. 1990-luvun lopulla toiminnan volyymi kasvoi voimakkaasti kunnes se sitten 2000-luvun puolella alkoi tasaantua noin 6 500:een. Vuonna 2006 Tyk-toimintaa järjestettiin ammatillisena kuntoutuksena 6 340 henkilölle ja harkinnanvaraisena kuntoutuksena 166 henkilölle, jotka eivät täyttäneet kaikkia ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä. Tyk-kuntoutujien keski-ikä oli 55 vuotta ja pääosalla heistä (4 245, 67 %) oli sairausperusteena tuki- ja liikuntaelinten sairaus.

LähteetMuokkaa

  • Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Versio 14. Kansaneläkelaitos, 2007.
  • Aila Järvikoski, Jouni Puumalainen, Ilpo Vilkkumaa: Selvitys kuntoutustoiminnan arviointitarpeista. Sosiaali- ja terveysministeriö, 1997. ISBN 952-00-0319-3.

ViitteetMuokkaa

  1. AURA korvaa Aslak- ja Tyk-kuntoutuksen vuonna 2016 3.10.2014. Verve.fi. Viitattu 23.11.2016.