Wikipedia

Turun kaupunginjohtaja

historiallinen virka (1930–2021)

Turun kaupunginjohtaja oli vuoteen 2021 asti käytössä ollut virka, jonka haltijan tehtävänä oli johtaa Turun kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten, virastojen ja laitosten ja kaupungin henkilökunnan toimintaa ja muuta kaupungin toimintaa. Kaupunginjohtaja toimi Turun kaupunginhallituksen alaisena. Turun kaupunginjohtaja työskenteli kaupungin konsernihallinnossa. Viimeisenä virkaan valittiin Minna Arve, joka aloitti 9. marraskuuta 2017[1]. Vuonna 2021 siirryttiin pormestarimalliin ja kaupunginjohtaja korvatiin pormestarilla[2]. Minna Arve valittiin myös tähän tehtävään[2].

Turun kaupunginjohtaja
Turun yläkruunullinen kaupunginvaakuna
Nimittäjä Turun kaupunginvaltuusto
Perustettu 1930
Ensimmäinen Armas Ensiö
Viimeinen Minna Arve
Lakkautettu 2021
Kotisivut Turun kaupunginjohtaja

Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat:

  • kunnalliset ja valtiolliset vaalit
  • kaupungin johtaminen ja strateginen suunnittelu
  • kaupungin hallinto
  • kaupungin talous, tietohallinto, hallinnon ja talouden sisäinen tarkastus, verotus sekä hankintatoimi
  • kaupungin henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka
  • elinkeino-, tiedotus- ja suhdetoiminta, kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyökysymykset kaupunkien, maakuntien, muiden kaupungin hallinnon ulkopuolisten organisaatioiden ja valtion kanssa
  • pelastustoimi
  • asiat, jotka eivät kuulu apulaiskaupunginjohtajien hoidettaviin
  • toimialan yhteisöt ja säätiöt

Turun kaupunginjohtajat

muokkaa
Turun kaupunginjohtaja synnyinvuosi virkakausi kuolinvuosi puolue
  Armas Ensiö 1884 1930 1956   Kokoomus
  Arvi Hällfors 1888 1931–1942 1942   Sitoutumaton
  Eero Mantere 1904 1942–1951 1964   Sitoutumaton
  Kalervo Pellinen 1905 1952–1961 1961   Sitoutumaton
  Harras Kyttä 1912 1961–1963 1985   Suomen Kansanpuolue
  Väinö J. Leino 1922 1964–1989 1993   SDP
  Juhani Leppä 1948 1989–1995   Kokoomus
  Armas Lahoniitty 1944 1995–2005 2018   SDP
  Mikko Pukkinen 1954 2006–2010   Kokoomus
  Aleksi Randell 1975 2010–2017   Kokoomus
  Minna Arve 1974 2017–2021   Kokoomus

Aiemmat kunnallis- ja oikeuspormestarit

muokkaa
 
Turun Vanha Suurtori. Vanha raatihuone on kuvan vasemmassa reunassa.

Raatilaitos sekä siihen liittyvät pormestarin ja raatimiehen virkanimikkeet tulivat Ruotsin valtakuntaan Saksasta 1300-luvulla. Raadin tehtävä oli hoitaa kaupungin yleistä hallintoa ja taloutta, ylläpitää järjestystä ja jakaa oikeutta. Sen jäseninä istui kaupungin porvareita jotka kantoivat raatimiehen virkanimikettä, ja sen toimintaa johti pormestari. Maunu Eerikinpojan kaupunginlaissa vuodelta 1349 raati määrättiin jokaisen Ruotsin valtakunnan kaupungin hallintoelimeksi. Suomalaisista kaupungeista ensimmäinen maininta raadin ja pormestarin olemassaolosta on Turusta vuodelta 1324.[3]

 
Vuosina 1501–1502 Turun pormestarina toiminut Lars Skalm kuvattuna Sauvon kirkon kalkkimaalauksesta.[4][5]

Pormestarin ja raatimiesten toimenkuvat oli kaupunginlaissa määritelty sangen väljästi. Pormestari johti raadin työskentelyä ja oli vastuussa kaupunginhallinnosta. Virallisia pätevyysvaatimuksia ei pormestareille laissa asetettu.[6] Kaupunkilain mukaan jokaisella kaupungilla tuli olla kolmekymmentä raatimiestä ja kuusi pormestaria, mutta tätä kyettiin noudattamaan ainoastaan Tukholmassa. Lakia uudistettaessa 1600-luvulla määrä supistettiin 24 raatimieheen ja neljään pormestariin. Käytännössä Turun ja Viipurin kaltaisissa suurissa kaupungeissa oli useita pormestareita, mutta pienemmissä vain yksi.[7]

1600–1700-lukujen aikana ruotsalainen kaupunginhallinto uudistui ja pormestarin ja raadin tehtävät määriteltiin tarkemmin. Vanhaa hallintoa ja oikeudenkäyttöä hoitanut raati jakautui Turussa ja muissa suurissa kaupungeissa kahdeksi eri elimeksi: maistraatiksi, joka hoiti kaupungin hallinnon, ja raastuvanoikeudeksi, joka jakoi oikeutta. Myös pormestarin virka jakautui kahteen toimeen: maistraatin puheenjohtajaan eli kunnallispormestariin ja raastuvanoikeuden ylimpään tuomariin eli oikeuspormestariin. Raastuvanoikeuden puheenjohtajana toimineilta oikeuspormestareilta alettiin vaatia juridista koulutusta, aluksi epävirallisesti ja vuodesta 1749 lain voimalla.

Vuoden 1873 kunnallisasetuksessa kaupunkeihin määrättiin perustettavaksi vaaleilla valittavat kaupunginvaltuustot, jotka saivat perinteisesti maistraateille kuuluneen ylimmän kunnallisen päätösvallan. Tämän jälkeen kunnallispormestarin johtama maistraatti toimi valtuustopäätösten valmistelijana ja toimeenpanijana. Tämänkin aseman maistraatti kuitenkin menetti vuoden 1927 kunnallislain muutoksessa, kun valmistelu- ja toimeenpanotyötä varten perustettiin uusi toimielin kaupunginhallitus. Samalla kunnallispormestari menetti asemansa kaupungin korkeimpana hallintovirkamiehenä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle eli kaupunginjohtajalle.

Turun kunnallispormestarit synnyinvuosi virkakausi kuolinvuosi
Baltasar Schultz 1650 1710–1727 1733
Erik Johan Tolpo 1688 1727–1731 1766
Karl Merthen n. 1700 1731–1743 1743
Karl Fredrik Ignatius 1726 1768–1778 1786
Sven Fredric Synnerberg 1739 1778–1804 1804
Claes Johan Sacklén 1762 1805–1808 1840
Erik Johan Synnerberg 1775 1808–1816 1845
Claes Sacklén 1789 1816–1825 1831
Carl Daniel Wirzenius 1779 1825–1830 1846
Carl Pehr Edvard Gadd 1800 1831–1833 1883
Lars Johan Kekoni 1803 1834–1840 1860
Fredrik Edgar Leonard Bronikowsky 1827 1861–1868 1868

 

Herman Peter Höckert 1824 1869–1881 1891

 

August Ferdinand Juselius 1847 1881–1900 1900
Reinhold Alexander von Willebrand 1866 1900–1921 1921
Turun oikeuspormestarit synnyinvuosi virkakausi kuolinvuosi
Erik Johan Tolpo 1688 1731–? 1766
Thure Hagert 1717 1760–? 1771
Johan Henrik Mentzer 1746 1789–1803 1803
Abraham Öhmann 1758 1804–1811 1814
Gustaf Fredrik Sjöstedt 1783 1811–1816 1868
Claes Sacklén 1789 1825–1831 1831
Lars Reinhold Forssell 1799 1831–1841 1857
  Albert Johan Lignell 1798 1841–1860 1873
  Karl Julius Amandus Grönholm 1812 1860–1884 1894
Karl Fredrik Samuel Lilius 1839 1884–1896 1906

Lähteet

muokkaa
  • Pekka Ruola: Armas Ensiö oli Turun ensimmäinen kaupunginjohtaja. Suomen Turku – Åbo, vår stad, 2012, nro 3, s. 6–7.
  • Pekka Ruola: Arvi Hällfors, Turun kaupunginjohtajana 1931–1942. Suomen Turku – Åbo, vår stad, 2012, nro 4, s. 6–7.
  • Pekka Ruola: Eero Mantere, Turun kaupunginjohtajana 1942–1951. Suomen Turku – Åbo, vår stad, 2013, nro 1, s. 16–17.
  • Pekka Ruola: Kalervo Pellinen, Turun kaupunginjohtajana 1952–1961. Suomen Turku – Åbo, vår stad, 2013, nro 2, s. 16–17.
  • Pekka Ruola: Harras Kyttä, Turun kaupunginjohtajana 1961–1963. Suomen Turku – Åbo, vår stad, 2013, nro 3, s. 16–17.
  • Aikaisemmat kaupunginjohtajat (verkkosivu) 31.8.2010. Turun kaupunki. Viitattu 18.9.2013. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
  • H. J. Boström: Suomen kaupunkien pormestarit 1800-luvulla, s. 4–12. Helsinki: Suomen sukututkimusseura, 1922. (suomeksi)

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Turun uudeksi kaupunginjohtajaksi on valittu Minna Arve turku.fi. 16.10.2017. Turku: Turun kaupunki. Viitattu 16.10.2017.
  2. ↑ a b Turun pormestariksi valittiin Minna Arve – kaupungin ensimmäinen pormestari sataan vuoteen 23.8.2021. Mtv3. Viitattu 23.10.2021.
  3. ↑ C. J. Gardberg: Kaupunkilaitos keskiajalla ja uuden ajan alussa. Suomen kaupunkilaitoksen historia I, 1981. Suomen Kaupunkiliitto.
  4. ↑ Tuija Tuhkanen: "IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT" - Lahjottajien muistokuvat Suomen kirkoissa 1400-luvulta 1700-luvun lopulle
  5. ↑ Sami Kalmi – Lars Skalm, Lord of Rövarnäs
  6. ↑ Ilkka Mäntylä: Valitut, ehdollepannut ja nimitetyt – pormestarien vaalit 20 kaupungissa 1720–1808, s. 527. Suomen Historiallinen Seura, 1981.
  7. ↑ Raimo Ranta: Suurvalta-ajan kaupunkilaitos. Suomen kaupunkilaitoksen historia I, 1981. Suomen Kaupunkiliitto.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_kaupunginjohtaja&oldid=20963056”