Avaa päävalikko

Turajärvi (järvi)

järvi Eurassa, Eurajoella ja Raumalla

Turajärvi on järvi Rauman kaupungin (aiemmin Lapin kunnan) sekä Eurajoen ja Euran kuntien alueella Satakunnassa, mutta pääosa järvestä kuuluu Euran kuntaan, jossa siihen rajoittuu myös Turajärven kylä. Järvi kuuluu Eurajoen vesistön Juvajoen valuma-alueeseen, joka yhtyy Eurajoen keskustassa Eurajokeen sen vasemmalta puolelta. Eurajoki joka laskee edelleen Eurajoensalmessa Selkämereen.[1][2]

Turajärvi
Näkymä Turajärveltä
Näkymä Turajärveltä
Sijainti Eura, Eurajoki ja RaumaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°08′31″N, 21°53′06″E
Pinnankorkeus 28,1 m [1]
Pinta-ala 2,5686 km² [1]
Rantaviiva 14,07879 km [1]
Suurin syvyys 3,69 m [1]
Keskisyvyys 1,43 m [1]
Tilavuus 0,00367053 km³ [1]
Laskujoki Juvajoki [2]
Järvinumero 34.071.1.001View and modify data on Wikidata
Turajärvi

MaantietoMuokkaa

Järven pinta-ala on 257 hehtaaria eli 2,6 km² ja se on 2,8 kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 1,6 kilometriä leveä. Järvi on melko tasapohjainen, koska yli 3 metriä syviä paikkoja on vain 1,5 hehtaaria ja yli 2 metriä syviä kohtia on jo 72 hehtaaria. Kun yli 1 metrin syvyisiä kohtia on jo 176 hehtaaria, on alle metrin syvyyttä 31% eli 81 hehtaaria järven pohjasta. Syvin kohta sijaitsee lähes keskellä järveä.[1]

Järven rantaviiva on 14,1 kilometrä pitkä. Järveä ympäröivä kallio on pääasiassa rapakiveä sen eri muodoissaan. Järven eteläpuolella kulkee lounaasta koilliseen diabaasijuonne. Etelännat ovat korkeiden mäkien rajaamia, mutta muualla on matalampaa moreenimaata. Järven lounaiskulmassa on peltoa ja kaakoiskulmassa kosteikkoja.[3]

Joet ja saaretMuokkaa

Turajärven luusua sijaitsee järven luoteiskärjessä. Siellä vesi laskee pohjapadon säätelemänä Koponojaan, joka on järven laskujoki. Joen nimi vaihtuu myöhemmin Juvajoeksi. Turajärveen vesi tulee suurelta osin Pietarjoesta, joka alkaa Euran Savikon Isosuolta Haajanojana sekä pohjoisesta laskevan Naarjokena ja virtaa Turajärven kylän ja umpeutuneen Lamminjärven läpi Turajärveen.[2]

Turajärvessä on 16 saarta, jotka ovat kaikki alle hehtaarin kokoisia. Saarten yhteispinta-ala on 0,66 hehtaaria ja yhteisen rantaviivan pituus 1,3 kilometriä. Osa niistä on muodostunut 1960-luvulla suoritetusta ranta-alueen ruoppausmaan läjityksestä. Suurimmat saaret ovat kallioinen Puurikari, Kahilankari ja maakannaksella rantaan yhdistetty Pirttikari.[1][2]

Veden laatu ja suojelutoimetMuokkaa

Turajärvi on matala humusjärvi, jonka rantoja reunustavat jokunen pelto ja monet vapaa-ajan asunnot. Järveä kuormittaa myös Pietarjoki. Järven veden kuntoarvio on saanut arvosanan hyvä, aivan viime aikoina ravinnepitoisuudet ovat laskeneet yläjuoksulla olleiden sikatilojen lopettua eläinten kasvatuksen. Lisäksi järven humuspitoisuuden vähentämiseksi Pyhäjärvi-instituutti suunnitteli ja toteutti yläjuoksulla saostusverkoston rakentamisen. Tämä toimenpide paransi huomattavasti järven veden laatua. Vesi kelpaa hyvin arki ja virkistyskäyttöön. Jäven kesäasuntojen omistajat ovat perustaneet Turajärven suojeluyhdistyksen, jonka ensimmäinen aikaansaannos oli kesäasuntojen jätevesijärjestelmien tarkastus ja korjausehdotuksien teko sitä tarvitseville. Tämän jälkeen suojeluyhdistys sai aikaan kesäveden noston laskujokeen rakennetun pohjapadon myötä.[4]

Järvelle on laadittu 1990-luvulla kunnostussuunnitelma, jonka ehdottamalle järven vedenpinnan nostolle saatiin lupa 1999. Vesi nostettiin vuonna 2001 patoamalla Juvajoen luusua. Suojeluohjelmaa on alettu toteuttamaan erilaisin hankkein 2000-luvulla.[4][5]

VirkistyskäyttöMuokkaa

Järvellä toimii kalastuskunta, joka on istuttanut kalaa jo kymmeniä vuosia. Luontaista kalakantaa on täydennetty istuttamalla muun muassa kuhaa, kirjolohta, siikaa, järvisiikaa, haukea sekä karppia. Tämän johdosta virkistyskalastus on vilkasta kesäaikaan.[6]

Järven etelärannalla on yleinen uimaranta.[2]

HistoriaMuokkaa

Turajärven aikaisempi nimitys on ollut myös Kaukonjärvi ja Isojärvi.[7][8]

Turajärven rantaniittyjä ja viljelyalaa kasvatettiin 1800-luvulla alentamalla järven pintaa. Vesioikeudella on asiakirjamainitoja ainakin vuosilta 1810, 1812 ja 1859. Järveen laskivat myös kaksi Mustajärveä ja Vähä Turajärvi, jotka ovat kaikki kuivatettuja.[9]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 25.1.2013.
  2. a b c d e Karttapaikka: Turajärvi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
  3. Paikkatieto: Turajärven kallioperä
  4. a b Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt - Käyttö ja kunnostustarpeet. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Teoksen verkkoversio (pdf).
  5. Pyhäjärvi-instituutti: Turajärvi osana Neljän järven kunnostusta
  6. Kalapaikka.net: Kalan istutus Turajärveen
  7. Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia I, s. 15. Eura: Kuntien ja seurakuntien asettama historiatoimikunta, 1962.
  8. Länsi-Euran kyläsuunnitelma 2013–2020, 2013, s.3
  9. Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto: Turajärven vedenpinnanlasku

Aiheesta lisääMuokkaa