Avaa päävalikko
Tu-154 NATO:"Careless" IATA:"TU5" ICAO:"T154"
Tupolev 154M VIA LZ-MIR.jpg
Bulgarialaisen VIA:n Tupolev Tu-154M
Kuvaus
Tyyppi pitkän matkan matkustajakone
Miehistö 3–4
Matkustajamäärä 160–180
Ensilento 4. lokakuuta 1968
Valmistaja Tupolev
Valmistusmäärä yhteensä noin 900, mistä Tu-154M:iä 325
Mitat
Pituus 47,90 m
Kärkiväli 37,55 m
Massa
Lentoonlähtömassa 98 000 kg
Voimanlähde
Moottori Tu-154A/B 3 kpl Kuznetshov-NK-8-SU
Moottori Tu-154M 3 kpl Soloviev D-30 KP/KU
Teho
Suoritusarvot
Lentonopeus 850 km/h
Lentomatka 3 900 km maksimilastilla (Tu-154M)
Lakikorkeus 11 000 m

Tupolev Tu-154 (Nato-raportointinimi Careless) on keskipitkän matkan matkustajakone, joka on muodostanut Neuvostoliiton ja Venäjän sekä IVY:n matkustajalentokonekaluston rungon monien vuosien ajan. Konetyypin ensilento tapahtui 1968 ja uuden Tu-154M:n, jossa on muun muassa taloudellisemmat suihkuturbiinimoottorit, vuonna 1984.

Tyypin sarjatuotanto päättyi 2006. Aviakor-tehtaan viimeiset Tupolev-tilaukset valmistuvat 2010.[1]

Aeroflot teki viimeisen Tu-154-lennon 31. joulukuuta 2009. Yhtiöllä oli tuolloin vielä 23 konetta. Ne korvattiin käytössä Airbus A320:lla.[2]

Konetta valmistettiin tuhat kappaletta. Se on ollut luotettava erityisesti pohjoisissa olosuhteissa. Tyypillä on kuitenkin varsin synkkä menneisyys, sillä onnettomuuksissa on tuhoutunut 66 konetta[3] (6,6 % valmistetuista). Useimpien onnettomuuksien on väitetty johtuneen ihmisten virheistä, ei itse lentokoneen vioista. Tässä yhteydessä sitä voi verrata sitä läheisesti muistuttavaan yhdysvaltalaiseen vastineeseensa, Boeing 727:een, joita on menetetty 110 noin 1 800 valmistetusta koneesta (6,1 %).[4]

Kone on hyvin meluisa. Ainoastaan TU-154M, paremmilla Solovjev-moottoreilla varustettu versio, saa lentää EU:n alueelle.[1] Iranissa konetyypille on sattunut useita onnettomuuksia. Venäjällä 1990-luvulla sattuneet useat onnettomuudet johtuivat usein huollon laiminlyömisestä.[5]

Erilaisia muunnoksia ovat Tu-154, Tu-154A, Tu-154B, Tu-154B1, Tu-154B2 ja Tu-154M.

MuunnoksiaMuokkaa

Tu-154, Tu-154A, Tu-154BMuokkaa

Ensimmäinen Tu-154 tuli Aeroflotin käyttöön 1972. Aeroflot on käyttänyt kaikkia Kuznetsovin moottoreihin perustuvia tyyppejä. Tu-154A käytti tehokkaampia moottoreita, ja Tu-154B lisäsi edelleen lentoonlähtöpainoa. Tu-154S on Tu-154B:n rahtiversio.

 
TU-154:n kuormausta Helsinki-Vantaalla.

Tu-155, Tu-156Muokkaa

Nämä muunnokset käyttivät polttoaineenaan metaania, Tu-155 keskimoottorissa ja Tu-156 kaikissa kolmessa moottorissa.

Tu-154MMuokkaa

Tu-154M on taloudellisemmilla Aviadvigatelin moottoreilla varustettu versio vuodelta 1982. Aeroflotin mukaan kone on useita länsikoneita luotettavampi. Konetyyppi on ainoa Tu-154-malli, jolla on lupa lentää Euroopan unionin alueelle.

Edeltäjiä ja seuraajiaMuokkaa

Tupolev Tu-155, Tupolev Tu-156, Tupolev Tu-160, Tupolev Tu-204 ja Tupolev Tu-214.

TulevaisuusMuokkaa

2003 Tupolev tarjosi uudeksi lyhyen ja keskipitkän matkan lentokoneeksi Tupolev Tu-234:ää (Tupolev Tu-204-300), mutta sitä paremmaksi osoittautui MS-21, joka on yhdistelmä Iljušin Il-214 ja Jakovlev Jak-242-hankkeista. MS-21-100- (132 matkustajaa), MS-21-200- (156 matkustajaa) ja MS-21-300- (174 matkustajaa) koneiden uskotaan tulevaisuudessa korvaavan nykyisiä Tupolev Tu-154:iä matkustajaliikenteessä. MS-21 liittyy lisäksi kuljetuskoneversiossaan Intian ja Venäjän kuljetuskoneprojektiin.

Tammikuussa 2011 sattuneen onnettomuuden vuoksi Venäjän liikenneturvallisuusvirasto kehotti lentoyhtiöitä toistaiseksi lopettamaan lennot Tu-154B-koneilla. Vuonna 2013 Tupolev lopetti mallin valmistuksen.[6]

OnnettomuuksiaMuokkaa

 
Tupolev Tu-154.

Tu-154 -koneita on menetetty 67: onnettomuuksissa 58, alasampumisissa tai muissa vastaavissa viisi ja kaappauksissa neljä. Konetyypin pahin onnettomuus sattui 10. heinäkuuta 1985, kun Aeroflotin lennolla 7425 käytetty Tu-154B-2 syöksyi lentäjän virheen vuoksi maahan lähellä Utškudukia nykyisen Uzbekistanin alueella. Kaikki 200 koneessa ollutta kuolivat onnettomuudessa.[7]

Konetyyppiä käyttäneitä ja käyttäviä lentoyhtiötäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Anneli Ahonen: Neuvostotyöjuhtien lento alkaa lähestyä loppuaan. Helsingin Sanomat, 16.7.2009.
  2. http://en.rian.ru/russia/20100114/157546407.html
  3. http://aviation-safety.net/database/dblist.php?field=typecode&var=475%&cat=%1&sorteer=datekey&page=1
  4. http://aviation-safety.net/database/type/type.php?type=102
  5. Tupolev-kone syöksyi maahan pyrstö tulessa Iranissa. Helsingin Sanomat, 16.7.2009.
  6. Venäjän vanhanmalliset Tupolevit joutumassa seisokkiin HS.fi. 2.1.2011. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 3.1.2011.
  7. Tupolev 154 Statistics Aviation Safety Network. Viitattu 29.7.2016. (englanniksi)
  8. Aviation Safety
  9. Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1995 s. 48. Otava 1994 ISBN 951-1-13254-7
  10. http://www.allbusiness.com/operations/shipping-air-freight/707123-1.html
  11. Puolan presidentti kuoli lento-onnettomuudessa Venäjällä, HeSa, 10.4.2010
  12. Kaksi kuoli ja kymmeniä loukkaantui lento-onnettomuudessa Moskovassa, HeSa, 4.12.2010
  13. Matkustajakone räjähti lentokentällä Venäjällä, Iltalehti, 1.1.2011
  14. Venäläinen sotilaskone putosi Mustaanmereen matkalla Syyriaan – kyydissä Puna-armeijan kuoro Helsingin Sanomat. 25.12.2016. Viitattu 25.12.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa