Tupi-guaranilaiset kielet

Tupi-guaranilaiset kielet ovat tupi-kieliin kuuluva kieliryhmä, joka muodostuu viiteen alaryhmään jakautuvasta 48 kielestä. Myös kamayurán kielen katsotaan kuuluvan tähän kieliryhmään.^[1] Näitä kieliä puhutaan Argentiinassa, Boliviassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Ranskan Guayanassa, Paraguayssa, Perussa, Uruguayssa ja Venezuelassa. Yksitoista kieltä on sammunut, ja ainakin kahdeksan jäljellä olevista on vaarassa sammua. Kieliryhmä on suurin tupi-kielten kieliryhmistä ja myös Etelä-Amerikassa maantieteellisesti laajimmalle levinnyt.

Alaryhmä	Kieli	Murteet	Alue(et)	Arvioitu puhujamäärä	ISO 639-3
	aurá		Maranhão (Brasilia)	2. lähes sammunut	`[aux]`
guaraní I	pai tavytera		Paraguayn itäosat	10 000 – 12 000	`[pta]`
guaraní I	tapieté		Paraguay, Argentiina, Bolivia	noin 200	`[tpj]`
guarayú-sirionó-jorá II	jorá		Bolivia	sammunut	`[jor]`
guarayú-sirionó-jorá II	yuqui		Cochabamba (Bolivia)	120–140	`[yuq]`
pauserna	pauserna		Benin kaakkoisosat (Bolivia)	sammunut	`[psm]`
1. alaryhmä	Länsi-Bolivian guarani		Chuquisaca (Bolivia)	7 000	`[gnw]`
	Paraguayn guarani	jopará	Paraguay, Argentiina	> 4 900 000	`[gug]`
	Itä-Bolivian guarani eli "chiriguano"	izoceño, avá	Bolivia, Paraguay, Argentiina, Uruguay	noin 50 000	`[gui]`
	guaraní mbyá	tambéopé, baticola	Brasilia, Paraguay, Argentiina	noin 18 000	`[gun]`
	aché	4 murretta, josta yksi lähes sammunut	Paraguay	noin 1 500	`[guq]`
	kaiwá	teüi, tembekuá, kaiwá	Mato Grosso do Sul (Brasilia), Argentiina	noin 15 000	`[kgk]`
	chiripá	apapocuva	Paraguayn eteläosat, Argentiina, Brasilia	noin 12 000	`[nhd]`
	xetá		Paraná (Brasilia)	3. lähes sammunut	`[xet]`
2. alaryhmä	guarayú		Guarayosjoen alueen koillisosat, Beni (Bolivia)	5 933 (vuonna 2000)	`[gyr]`
2. alaryhmä	sirionó		Benin itäosat ja Santa Cruzin koillisosat (Bolivia)	noin 400	`[srq]`
3. alaryhmä	cocama-cocamilla	cocamilla, cocama (tai kokama)	Peru, Brasilia, Kolumbia	noin 2 000	`[cod]`
	omagua	aizuare, curacirari, paguana	Iquitos (Peru). Voi olla, että on sammunut jo Brasiliassa.	10–100 - lähes sammunut	`[omg]`
	potiguára		Paraíba (Brasilia)	sammunut	`[pog]`
	tupinikin		Espírito Santo ja Bahia (Brasilia)	sammunut	`[tpk]`
	tupinambá		Atlantin rannikolla Rio de Janeirosta Amazoniin asti (Brasilia)	sammunut	`[tpn]`
	tupí		nykyinen São Paulon osavaltio (Brasilia)	sammunut	`[tpw]`
	ñeengatú		Brasilia, Kolumbia, Venezuela	noin 8 000	`[yrl]`
4. alaryhmä	asuriní		Río Tocantins, Pará (Brasilia)	< 200	`[asu]`
	avá-canoeiro		Goiás ja Tocantinsin ylälaakso (Brasilia)	< 100	`[avv]`
	guajajára (guazazara)	pindare, zutiua, mearim, tembé de gurupí.	Noin 80 kylää Maranhãon osavaltiossa (Brasilia)	noin 15 000	`[gub]`
	suruí do Pará		Pará (Brasilia)	< 200	`[mdz]`
	parakanã		Bajo río Xingú, Pará (Brasilia)	< 500	`[pak]`
	tapirapé		Mato Grosson koillisosat (Brasilia)	noin 350	`[taf]`
	tembé		Brasilia	150–200	`[tqb]`
5. alaryhmä	asuriní xingú		Pará (Brasilia)	noin 70	`[asn]`
	araweté		Amazon (Brasilia)	noin 200	`[awt]`
	kayabí		Mato Grosson pohjoisosat ja Parán eteläosat (Brasilia)	noin 800	`[kyz]`
6. alaryhmä	amundava		Rondônia (Brasilia)	50–100	`[adw]`
	apiacá		Mato Grosson pohjoisosat (Brasilia)	lähes sammunut. Oli vielä 2 puhujaa vuonna 1986.	`[api]`
	júma		Rio Açuã, Amazon (Brasilia)	300 puhujaa vuonna 1940. Enää 4 vuonna 1998. lähes sammunut	`[jua]`
	karipúna		Amapá (Brasilia)	sammunut	`[kgm]`
	karipuná	jacaria ja pama (tai pamana)	Rondônia ja Acre (Brasilia)	12–15. lähes sammunut	`[kuq]`
	paranawát		Rondônia (Brasilia)	sammunut	`[paf]`
	tenharim	tenharim, parintintín, kagwahiv, karipuna jaci paraná, mialát, diahói.	Amazon ja Rondônia (Brasilia)	noin 500	`[pah]`
	tukumanféd		Rondônia (Brasilia)	sammunut	`[tkf]`
	uru-ew-wau-wau	Saattaa olla tenharimin murre	Rondônia (Brasilia)	noin 100	`[urz]`
	wiraféd		Rondônia (Brasilia)	sammunut	`[wir]`
	morerebi	Saattaa olla tenharimin murre	Amazon (Brasilia)	noin 100	`[xmo]`
7. alaryhmä	kamayurá		Mato Grosso (Brasilia)	noin 300	`[kay]`
8. alaryhmä	anambé		Pará (Brasilia)	< 10. lähes sammunut	`[aan]`
	amanayé		Pará (Brasilia)	Etnisesta ryhmästä 60 puhujaa. Todennäköisesti sammunut	`[ama]`
	emerillon		Ranskan Guayanan rajasta etelään	noin 400	`[eme]`
	guajá		Maranhão ja Pará (Brasilia)	noin 400	`[gvj]`
	wayampi	oiyapoque, wajapuku, oiyapoque wayampi, amapari wayampi, jari.	Ranskan Guayana ja Brasilia	noin 1200	`[oym]`
	zo'é		Pará (Brasilia)	noin 150	`[pto]`
	turiwára		Pará (Brasilia)	sammunut	`[twt]`
	urubú-kaapor		Maranhão (Brasilia)	noin 500	`[urb]`
Alaryhmä	Kieli	Murteet	Alue(et)	Arvioitu puhujamäärä	ISO 639-3

Lähteet muokkaa

↑ Glottolog 4.6 - Tupi-Guarani glottolog.org. Viitattu 10.7.2022.

[1] Glottolog 4.6 - Tupi-Guarani glottolog.org. Viitattu 10.7.2022.

[1]