Tuomo Pietiläinen
Tuomo Pietiläinen (s. 1964) on Helsingin Sanomien taloustoimittaja.
| Tuomo Pietiläinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1964 Helsinki, Suomi |
| Ammatti | Toimittaja |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1987– |
Jutut ja palkinnot muokkaa
Pietiläinen on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuosina 1993 ja 2003. Vuonna 1993 hän jakoi palkinnon Leena Jäppisen ja Seppo Lehtosen kanssa skientologian käsittelystä. Vuonna 2003 Pietiläinen sai palkinnon Anssi Miettisen kanssa teletunnistetietojen väärinkäyttöepäilyjä koskevasta uutisoinnista Helsingin Sanomissa.[1] He saivat samana vuonna myös Bonnierin Suuren journalistipalkinnon Sonera-uutisoinnista.[2]
Vuonna 2011 Tutkivan journalismin yhdistys myönsi Pietiläiselle Lumilapio-palkinnon vuoden parhaasta tutkivasta jutusta. Hän sai palkinnon pankkiirien lyhytkauppaa ja osakekannustamista käsittelevästä juttusarjasta.[3]
Pietiläinen toimi vuosina 2012–2013 Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina.[4] Vierailijaprofessoriaikanaan hän laati yhdessä opiskelijoiden kanssa Björn Wahlroosista kertovan teoksen Wahlroos: epävirallinen elämäkerta (2013).[5]
Pietiläinen on sanonut suhtautuvansa tutkivaan journalismiin hyvin klassisesti. Hänen mukaansa toimittajat ovat vallan vahtikoiria ja vastavoima. Hän on ollut kiinnostunut erityisesti poliittisesta ja taloudellisesta vallasta sekä niiden leikkauskohdista.[6]
Viestikoekeskus-juttu ja maanpetosrikos muokkaa
Vuonna 2017 Helsingin Sanomat julkaisi jutun, joka käsitteli Puolustusvoimien Tikkakoskella sijaitsevaa Viestikoekeskusta. Pääesikunta teki jutusta tutkintapyynnön. Esitutkinnassa poliisi selvitti, julkaisiko lehti oikeudettomasti tietoa, joka oli määrätty salaiseksi Suomen ulkoisen turvallisuuden suojelemiseksi. Vuonna 2021 Pietiläinen yhdessä politiikan toimituksen esimiehen Kalle Silfverbergin ja toimittaja Laura Halmisen kanssa sai syytteen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan kaikki HS:n jutussa julkaisemat tiedot ovat peräisin julkisista lähteistä.[7] Rikosnimikkeessä on kyseessä vakava maanpetosrikos.[8]
Tammikuussa 2023 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Pietiläisen 50 päiväsakkoon turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Silfverbegin syyte hylättiin ja Halminen jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.[9]
Tunnustukset muokkaa
- Bonnierin vuoden juttu 2002, ”Sonera etsi vuotajia puhelutietojen avulla”, Helsingin Sanomat (11.10.2002)
- Lumilapio-palkinto:
- 2006, Fortumin johdon tulospalkkioista ja optiojärjestelyistä.
- 2012, Helsingin Sanomissa julkaistusta juttusarjasta pankkiirien lyhytkaupasta ja optioista.
- 2018, kuntapäättäjien rikossyytteiden ja -tuomioiden paljastamisesta kuntavaalivuonna 2017
Lähteet muokkaa
- ↑ Myönnetyt palkinnot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Arkistoitu 1.7.2015. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto HS:n toimittajille HS.fi. 13.5.2003. Viitattu 17.2.2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lumilapio-palkinto HS:n Tuomo Pietiläiselle HS.fi. 30.3.2012. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ Journalistiikan vierailijaprofessori Tampereen yliopisto. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Kantola, Anu: Wahlroos-kirja paljastaa "Nallen" valtakunnan rajoittuvan tukevasti kotimaahan HS.fi. 18.9.2013. Arkistoitu 26.10.2016. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Pietiläisen haastattelu Luuppi - Tutkivan journalismin portaali. Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ HS:n vastaava päätoimittaja ei ehkä tiennyt Viestikoekeskus-jutun julkaisusta etukäteen ja välttyi syytteeltä – toimittajia uhkaa vankeus Yle Uutiset. 29.10.2021. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa ainutlaatuisessa Viestikoekeskus-jutussa – tuomitaanko Helsingin Sanomien toimittajat maanpetosrikoksista? Yle Uutiset. 27.1.2023. Viitattu 27.1.2023.
- ↑ HS:n toimittajalle sakkoja Viestikoekeskus-uutisesta – Artikkeli määrättiin poistettavaksi Helsingin Sanomat. 27.1.2023. Viitattu 27.1.2023.