Tuliholvin alla

Tuliholvin alla on satakuntalaisen, jatkosodan ensimmäisissä taisteluissa kaatuneen kirjailijan Eino Hosian vuonna 1940 ilmestynyt, talvisodasta kertova pääteos. Teos perustuu Hosian omiin kokemuksiin Jalkaväkirykmentti 61:n riveissä Taipaleen ja Vuosalmen taisteluissa. Kirjailija omisti teoksen Summan taistelussa helmikuussa 1940 kaatuneen veljensä muistolle.

Teos sai toisen palkinnon Kustannusosakeyhtiö Otavan ja yhdysvaltalaisen Prentice-Hall-kustannusliikkeen keväällä 1940 järjestämässä kilpailussa parhaasta talvisodan kuvauksesta.^lähde? Ensimmäisen palkinnon sai Viljo Sarajan romaani Lunastettu maa ja kolmannen palkinnon Pentti Haanpään Korpisotaa.

Teos alkaa talvisodan aikaisesta etulinjasta, mutta siinä on takautumia syksyn 1939 tapahtumiin Satakunnassa ja Helsingissä.

Kirjallisuudentutkija Vesa Karonen sanoo teoksen aloittaneen suomalaisen sotakirjallisuuden perinteen, jossa pääasiaksi tulivat todenmukaisuus, realistinen kuvaustapa ja etulinjan rivimiehen näkökulma.

Hosian teosta pidettiin realistisen kerronnan ihanteet omaksuneissa aikalaisarvosteluissa tyyliltään ”paisuttelevana”, lähinnä psykologiseen romantiikkaan kuuluvana. Teosta ylistivät muiden muassa Vilho Suomi Uudessa Suomessa ja Lauri Viljanen Helsingin Sanomissa.

Kerronnassa on eksistentialismille ominaista viipyilevyyttä ja toisaalta myös kaunokirjallisen ilmaisun kautta syntyvää syvää paikan- ja olotilan tunnetta.

Vuoden 2005 painoksessa romaaniin liitettiin venäläisen, sotavangiksi jääneen luutnantti Andrei Nitshikovin muistiinpanot, jotka oli jätetty pois teoksen alkuperäisestä painoksesta niiden ulkopoliittisen arkaluonteisuuden vuoksi.