Tukholman suomalainen seurakunta
Tukholman suomalainen seurakunta on yksi Ruotsin kirkon seurakunnista ja yksi niin sanotuista ei-alueellisista seurakunnista. Se kuuluu Tukholman hiippakuntaan.
Historia ja kirkko muokkaa
- Pääartikkeli: Suomalainen kirkko (Tukholma)
Seurakunnan katsotaan juontavan juurensa 1500-luvulle, jolloin Tukholmassa asuvat suomalaiset saivat käyttöönsä dominikaaniluostarin kirkon. Siellä pidettiin ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus vuonna 1533,[1] jota pidetään seurakunnan syntyvuotena.[2]
Seurakunnan kirkko on Tukholman Vanhassa kaupungissa, Slottsbackenilla sijaitseva rakennus. Suomalainen seurakunta osti vuosina 1648–1653 rakennetun rakennuksen nykyisen rakennuksen kirkokseen vuonna 1725, ja se vihittiin käyttöön saman vuoden joulukuun 19. päivänä. Ostolle antoi suostumuksensa Ruotsin silloinen kuningas Fredrik I. Kirkko onkin viralliselta nimeltään Fredrikin kirkko (ruots. Fredriks kyrka). Rakennuksesta tehtiin kirkko hoviarkkitehti Göran Adelcrantzin johdolla.[1]
Kirkkoon saatiin lahjoituksia ja seurakunnan suojelijaksi, patronukseksi, tuli kansliapresidentti Arvid Horn. Kirkkoneuvoston vaatimuksesta seurakunnasta tuli vuonna 1730-luvun lopulla kaksikielinen.[1]
Vuonna 1775 seurakunnassa oli suunnilleen 1 400 jäsentä.[1] Kun Ruotsi menetti Suomen vuonna 1809, seurakunnan tilanne muuttui kriittiseksi, mutta vuonna 1811 päätettiin toiminnan jatkamisesta. Seurakunnassa oli silloin noin 1 200 suomenkielistä jäsentä, vuonna 1945 oli seurakunnassa 2 263 jäsentä.
Sotien seurauksen seurakunnan jäsenmäärä alkoi kasvaa, ja 1950 jäseniä oli 5 835 ja kaksi vuotta myöhemmin 8 397. Kun suuri muuttoaalto oli 1960–70-luvulla suurimmillaan, seurakunnan jäsenmäärä nousi yli 20 000:een.[1] Jäsenmäärän kokoon vaikutti se, että vuoteen 1991 saakka Ruotsissa seurakunnat vastasivat väestörekisteristä, ja seurakunnan kirjoilla olivat kaikki Tukholman kunnassa asuvat suomalaiset. Kun väestökirjanpito siirtyi Veroviraston tehtäväksi 1991[3], seurakunnan jäsenmäärä alkoi laskea. Vuoden 2018 lopussa seurakunnan jäsenmäärä oli 6 972.[4]
Vuonna 1971 seurakunta hankki Värmdöstä Norrnäsin merenrantapaikkan kesäkodiksi.1975 valmistui arkkitehti Peter Celsingin piirtämä uusi seurakuntatalo kirkon yhteyteen. Kun kirkkoherraksi valittiin vuonna 1986 Urpo Kokkonen, seurakunta sai ensimmäisen äidinkieleltään suomenkielisen kirkkoherran.[1]
Vuonna 1992 astui voimaan uusi ei-alueellisten seurakuntien jäsenyyttä käsittelevä laki, ja se koskee myös Tukholman suomalaista seurakuntaa[5]. Ruotsin kirkon ja valtion suhdetta järjestettiin uudestaan vuoden 2000 alusta, ja samalla astui voimaan uusi kirkkoa koskeva laki Lag om Svenska kyrkan (1998:1591), joka määrittelee Ruotsin kirkon ja Ruotsin valtion väliset suheet sekä uusi kirkkojärjestys (Kyrkoordning för Svenska kyrkan)[6]. Se ja muut Ruotsin kirkon asetukset säätelevät seurakunnan hallintoa ja elämää. Jumalanpalveluksissa alettiin vuonna 1994 noudattaa Ruotsin kirkon järjestystä; Ruotsin kirkon kirkkokäsikirjaa ja Virsikirjaa. Vuonna 1995 seurakunta liittyi Tukholman hiippakuntayhtymään, ja seurakunta on edustajiensa kautta mukana Tukholman hiippakunnan hiippakuntavaltuustossa.
Vuodesta 2010 seurakunnan alue on kattanut koko Tukholman hiippakunnan, kun se sitä ennen oli käsittänyt Tukholman kunnan alueen.[1] Kirkkojärjärjestyksen mukaan (Svenska kyrkans kyrkoordning, 35. luku 5§)[6] seurakuntaan voi kuulua henkilö, jos asuu Tukholman hiippakunnan alueella ja hänellä on laissa määritelty yhteys Suomeen tai suomalaisuuteen.[7] Henkilön tulee olla syntynyt Suomessa tai hänen vanhempansa ovat syntyneet Suomessa, tai hänen aviopuolisonsa täyttää jommankumman näistä ehdoista, tai ovat tällaisen avioparin lapsia.[5]
Muuta muokkaa
Seurakunnan pitkään omistama Norrnäsin leirikeskus myytiin vuonna 2012. Se herätti vastustusta.[8]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Svenska kyrkan (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tukholman Suomalainen seurakunta 450 v/år Finska församlingen i Stochlolm. Tukhoman suomalainen seurakunta, 1983.
- ↑ Folkbokföring i Sverige sv.wikipedia.org.
- ↑ Medlemsutveckling 2017-2018, per församling, kommun och län samt riket Svenska kyrkan, analysenheten. Viitattu 31. 5. 2019.
- ↑ a b Lag (1992:288) om medlemskap i icke-territoriella församlingar riksdagen.se. Viitattu 31.5.2019.
- ↑ a b Kyrkoordningen svenskakyrkan.se. Viitattu 31.5. 2019.
- ↑ Jäsenyys
- ↑ Kotimaa 24.fi
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomalainen seurakunta Ruotsin pääkaupungissä 400-vuotias, Suomen Kuvalehti, 27.03.1934, nro 13-14, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot