Tuholaiseläimet
Tuholaiseläimet ovat kasveja vahingoittavia eläimiä. Viljaa ja hyötypuutarhan kasveja vioittaessa ne saattavat heikentää tai huonontaa satoa. Jotkut eläimet vioittavat myös lehtiä ja versoja ja näin ne vahingoittavat myös koristekasveja. Myös metsätalouden puun tuotanto kärsii ajoittain esimerkiksi mäntypistiäisen toukkien aiheuttamista vioituksista. Monet hyönteislajeista vahingoittavat kasveja toukkina, mutta jotkut hyönteiset vahingoittavat kasveja myös aikuisina. Myös etanat sekä myyrät ja jotkut muut pienet nisäkkäät aiheuttavat vahinkoa maanviljelylle ja puutarhanhoidolle. Tuholaiseläimiä torjutaan erilaisilla viljelymenetelmillä, joita ovat kasvivuorottelu, maan muokkaus, tasapainoinen lannoitus, oikea kylvöaika sekä kateharson ja kestävien lajikkeiden käyttö.[1] Niitä torjutaan myös torjunta-aineilla ja niiden luontaisilla vihollisilla.
Tuholaiseläinlajeja muokkaa
Koristekasvilajeja vioittavat muun muassa lehtikirvat ja kempit. Erityisesti kirvojen vioituksia esiintyy seljoissa, orapihlajassa, tuomessa ruusuissa, jasmikkeissa ja humalassa. Toukkina kasveja vahingoittavia hyönteisiä ovat tammikääriäinen, ruusunversopistiäinen ja tuomenkehrääjäkoi. Ansarijauhiainen vaivaa alppiruusuja ja on yleinen tuholaiseläin myös kasvihuoneessa. Jotkut hyönteiset vioittavat kasveja naaraan muniessa. Esimerkiksi pusillapistiäisnaaraan muniessa lehti kiertyy rullalle. Muita tuholaishyönteislajeja ovat ruusupistiäinen, äkämäpistiäiset kehrääjäpunkki, ja ruusuetanainen.[2]
Myyristä kasveja vahingoittavat vesi- ja peltomyyrä. Myös jänikset vahingoittavat talvella puita ja pensaita.[3]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ ”Kasvitautien ja tuholaisten torjuntamenetelmät”, Kotipuutarhurin pikkujättiläinen, s. 89-91. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-13471-6.
- ↑ ”Koristekasvien taudit ja tuholaiset”, Käytännön puutarhuri, s. 209-210. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12542-7.
- ↑ ”Koristepuiden ja -pensaiden ongelmia”, Luonnonmukainen kotipuutarha, s. 156-157. Helsinki: Valitut palat, 2006. ISBN 951-584-741-1.