Troitse-Sergijevin luostari
Troitse-Sergijevin luostari tai Troitse-Sergijevin lavra (ven. Троице-Сергиева лавра, suom. Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra) on luostarialue Venäjällä Sergijev Posadissa, 70 kilometriä Moskovasta koilliseen.[1] Se on yksi kolmesta lavra-arvon saaneesta luostarista Venäjällä, muut ovat Aleksanteri Nevskin luostari ja Kiovan luolaluostari.
Troitse-Sergijevin luostari on nykyisin Venäjän ortodoksisen kirkon tärkeimpiä keskuksia.
Luostarialue on ollut UNESCOn maailmanperintöluetteloon kuuluva kulttuurikohde vuodesta 1993.
Ensimmäisen luostarin alueelle perusti Sergei Radonežilainen vuonna 1345. Hän rakensi puisen Pyhän Kolminaisuuden kirkon Makovetsin kukkulalle. Pääosa nykyisestä luostarista rakennettiin 1400–1700-luvuilla, ajalle ominaiseen sotilaalliseen tyyliin, koska uskonnollisen merkityksen lisäksi luostarit toimivat tuolloin väestön suojapaikkoina levottomuuksien uhatessa. Linnoitusmuotoon sisältyvät aluetta ympäröivä muuri ja sen kolmetoista tornia.[2]
Tsaari Boris Godunov on haudattu luostarin pääkirkkoon, vuosina 1559–1585 rakennettuun Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen eli Uspenskin katedraaliin, joka on kopio Kremlin Uspenskin katedraalista, ja symboloi valtiovaltaa. Kirkossa on kapeat, korkeat ikkunat kahdessa kerroksessa, paksut valkeat seinät sekä sini-kultaiset, liekkien muotoiset kupolit, jotka symboloivat sitä että rukouksen on oltava yhtä palava kuin liekki.
Luostarin aarteiden joukossa oli Andrei Rubljovin kuuluisa ikoni Pyhä Kolminaisuus, joka siirrettiin vuoden 1918 jälkeen Moskovaan Tretjakovin galleriaan. [3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Architectural Ensemble of the Trinity Sergius Lavra in Sergiev Posad Unesco
- ↑ Kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kohdeluettelo Opetushallitus. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 30.6.2007.
