Triumph Acclaim
Triumph Acclaim oli British Leyland (BL) -konsernin vuodesta 1981 vuoteen 1984 valmistama etuvetoinen, keskikokoinen perheauto. Acclaim perustui japanilaiseen Honda Ballade -malliin ja sen moottori oli Hondan suunnittelema, mutta auto sisältää myös brittiläistä designia ja komponentteja.[3]
| Triumph Acclaim | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Cowley, Oxford, Englanti |
| Valmistaja |
BL Cars Ltd Austin Rover Group |
| Valmistusvuodet | 1981 – 1984 |
| Tuotantomäärä | 133 625 kpl [1] |
| Korimalli | 4-ovinen saloon |
| Luokka | Keskiluokka |
| Edeltäjä | Triumph Dolomite |
| Seuraaja | Rover 200 (SD3) |
| Teknisesti samankaltaisia | Honda Ballade |
| Tekniset tiedot | |
| Moottori |
Ottomoottori: 1,3 l R4 |
| Teho | 52 kW (70 hv) [2] |
| Mitat | |
| Massa | 810 kg [2] |
| Pituus | 4089 mm [2] |
| Akseliväli | 2311 mm [2] |
| Leveys | 1600 mm [2] |
| Korkeus | 1346 mm [2] |
.jpg)
Acclaim korvasi vuonna 1972 esitellyn Dolomiten, Acclaimin korvaajaksi markkinoille tuotiin Rover 200 (SD3), joka perustui Hondan Civic / Ballade -malliston seuraavaan sukupolveen.
Acclaim on jäänyt autoilun historiaan viimeisenä Triumph-merkkisenä autona. Viimeinen valmistunut yksilö on taltioitu Warwickshiren Gaydonissa sijaitsevaan Heritage Motor Centre -automuseoon.
Historia muokkaa
Mallin suunnitteluprosessi käynnistyi vuoden 1978 aikana, British Leylandin käynnistettyä japanilaisen Hondan kanssa neuvottelut uuden pienen perhe-saloonin kehittämiseksi. Yhteistyö tuli BL:lle todelliseen tarpeeseen, sillä yhtiön uutuusmalli Austin Maestro saataisiin tuotantoon vasta vuonna 1983. BL:n silloinen johtaja Michael Edwardes allekirjoitti yhtiöiden välisen sopimuksen joulukuussa 1979. Hondan Ballade-malliin perustuva uusi, Triumph Acclaim-nimen saanut malli, saatiin tuotantoon 18 kuukautta myöhemmin. Markkinoilla malli korvasi 1970-luvun ajan tuotannossa olleen Triumph Dolomiten. BL piti Acclaim-mallin virallisen julkistustilaisuuden vuoden 1981 lokakuun alussa. Dolomiten ja TR7 / TR8 -mallien valmistuksen loppuminen merkitsi sitä, että vuoden 1981 jälkeen Acclaim oli markkinoilla ainoa "Triumph"-nimeä kantanut auto.[3][4]
Suomessa tuntemattomaksi jäänyt Acclaim oli monessa suhteessa merkittävä automalli. Se oli ensimmäinen alun perin japanilainen auto, jonka valmistus tapahtui EEC:n (nykyisin EU) alueella. Näin se toimi tavallaan tienraivaajana muiden aasialaismerkkien eurooppalaisvalmistukselle. Acclaimin avulla BL pystyi osoittamaan, että yhtiö kykenee edelleen (tai uudelleen) valmistamaan laadultaan kelvollisia autoja. BL:n valmistamista autoista Acclaim oli kaikkein vähävikaisin ja siihen kohdistettiin kaikkein vähiten takuukorjausvaatimuksia. Toisin kuin aiemmat Triumph-mallit, Acclaim valmistettiin konsernin Pressed Steel Fisher -divisioonan tehtaalla Oxfordin Cowleyssa, jossa se korvasi heinäkuussa 1981 lopetetun Austin Maxin tuotannon. Acclaim pohjusti tietä myös muille Honda-perustaisille malleille, joita BL ja sen seuraajat Austin Rover Group ja Rover Group valmistivat Rover-merkin alla 1980- ja 90-luvuilla.[4][5]
Yleistä muokkaa
Mallin näkyvin ulkoinen eroavaisuus Hondaan verrattuna on maskin keskelle sijoitettu Triumph-emblemmi. Japanilaisessa mallissa teksti "Honda" oli sijoitettu maskin oikeaan laitaan. Muihin muutoksiin kuuluivat mm. tupla-Keihin -kaasuttimet (Ballade on varustettu yhdellä kaasuttimella) ja taustapeilien siirto etulokasuojien päältä oviin. Etu- ja takapään MacPherson-erillisripustus oli viritetty vastaamaan brittiostajien mieltymystä ja rungoltaan suurempikokoiset etuistuimet oli lainattu Morris Ital -mallista. Mallissa oli edessä levy- ja takana rumpujarrut.
Acclaimin voimanlähteenä toimi sama, sylinterikannen yläpuolisella nokka-akselilla (OHC) varustettu 1335 cm³:n moottori, kuin Hondan Civic-mallissa ja sisutus on istuimia lukuun ottamatta lähes identtinen emomallin kanssa. Mallin varustetasot ovat HL, HLS ja huippuversio CD, joka tarjosi mm. sähkötoimiset ikkunannostimet eteen ja taakse, ajovalojen pesimet ja valinnaisvarusteena ilmastointilaitteen. Malli ei valmistushistoriansa aikana kokenut mainittavia muutoksia. Kevyttä viilausta saivat osakseen mm. ovenkahvat, ohjauspyörä, ovien lukkonupit ja raitisilmasuuttimet.[6][7][8]
Acclaimista tehtiin tarjolle myös erikoismalli Avon, jonka varustukseen kuuluivat mm. nahkaverhoillut istuimet, kojetaulun ja ovien sisäpaneeleiden yläosan puuviilut sekä kaksivärimaalaus. Valinnaisvarusteena malliin oli tarjolla mm. turboahdin.[9]
Vuosina 1982 ja 1983 Acclaim kuului Britannian kymmenen myydyimmän auton joukkoon, ensimmäisenä Triumph-mallina sitten vuoden 1965, jolloin myyntitilastoja alettiin listaamaan.
Tien pää muokkaa
Acclaimin valmistus lopetettiin kesällä 1984 ja samalla merkki "Triumph" poistui kartalta. Mallia valmistaneesta yhtiöstä tuli nimeltään Austin Rover Group ja sen tuotelinjaan kuuluivat enää Austin-, Rover-, Land Rover- ja MG -automerkit.
Kaikkiaan tehtaan linjalta rullasi 133 625 Acclaim-yksilöä, joista valtaosa myytiin Britannian kotimarkkinoilla[3]. Mallin korvasi Rover 200 (SD3).
Tekniset tiedot muokkaa
| Malli | Acclaim |
|---|---|
| Valmistusaika | 1981 – 1984 |
| Rakenne | R4-ottomoottori, 8V-OHC, kansi ja lohko kevytmetallivalua 2 x Keihin -kaasutin |
| Iskutilavuus | 1335 cm³ |
| Teho | 52 kW (70 hv) @ 5750 r/min |
| Vääntö | 100 Nm @ 3500 r/min |
| Vetotapa | Etumoottori poikittain, etuveto |
| Vaihteisto, vakio | 5-portainen manuaali |
| Vaihteisto, valinnainen | 3-portainen Trio-matic automaatti |
Lähteet muokkaa
- ↑ The Ultimate Triumph - the Triumph Acclaim
- ↑ a b c d e f g Triumph Acclaim series - technical specifications of Triumph Acclaim
- ↑ a b c Unsung Heroes: Triumph Acclaim by Keith Adams, AROnline.co.uk, 12.5.2012
- ↑ a b Triumph Acclaim - Classic Car Review - Honest John
- ↑ Triumph Acclaim - Features - Motoring - The Independent, 30.1.2007
- ↑ The Ultimate Triumph - Triumph Acclaim features (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The Ultimate Triumph - Triumph Acclaim tech specs (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b The Ultimate Triumph - Triumph Acclaim tech specs 1984 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keith Adams: Avon Acclaim - AROnline, 29.7.2011
Aiheesta muualla muokkaa
