Avaa päävalikko
Järjestysluku Alkuaine Merkki
104 Rutherfordium Rf
105 Dubnium Db
106 Seaborgium Sg
107 Bohrium Bh
108 Hassium Hs
109 Meitnerium Mt
110 Darmstadtium Ds
111 Röntgenium Rg
112 Kopernikium Cn
113 Nihonium Nh*
114 Flerovium Fl
115 Moskovium Mc*
116 Livermorium Lv
117 Tennessiini Ts*
118 Oganesson Og*
Transaktinoidien paikka jaksollisessa järjestelmässä

Transaktinoidit, myös transaktinidit, ovat alkuaineita, joiden järjestysluku on 104-118. Ne seuraavat jaksollisessa järjestelmässä suoraan aktinoideja, joiden viimeisin jäsen on lawrencium (alkuaine 103). Kuten aktinoidit, myös transaktinoidit ovat kaikki radioaktiivisia. Määritelmällisesti kaikki transaktinoidit ovat myös transuraaneja (koska niiden järjestysluku on suurempi kuin 92).[1]

Kaikki transaktinoidit ovat synteettisiä, eli niitä ei ole maapallolla luonnonvaraisina. Niitä voidaan valmistaa hiukkaskiihdyttimissä. Tuotantomäärät ovat muutamia atomeja minuutissa ensimmäiselle transaktinoidi rutherfordiumille, mutta vain muutamia atomeja viikossa alkuaineelle 111 ja sitä raskaammille. Kaikkien transaktinoidien puoliintumisaika, tiettyjä rutherfordiumin ja dubniumin isotooppeja lukuun ottamatta, on erittäin lyhyt, vain sekunnin murto-osia. Kaikilla transaktinoideilla on perustilassa elektroneja elektronikuoren 6d-alikuorella. Yhtään transaktinoidia ei ole syntetisoitu makroskooppisia määriä, joten niiden kemiallisista ominaisuuksista ei tiedetä paljoakaan.[1][2]

Kaikista uusimmat transaktinoidit on merkitty taulukkoon *-merkillä. IUPAC vahvisti niiden löytämisen 30.12.2015, ja antoi niille pysyvät nimet marraskuussa 2016. Niistä kaikista on jo aikaisemmin ollut kokeellista näyttöä. Alkuaineen 113 virallinen löytäjä IUPAC:in mukaan on japanilainen RIKEN-tiimi. Alkuaineet 115 ja 117 löysivät yhdessä Joint Institute for Nuclear Research, Dubna, Venäjä, Lawrence Livermore National Laboratory, Kalifornia, USA ja Oak Ridge National Laboratory, Tennessee, USA. Alkuaineen 118 löysivät Dubnan Joint Institute for Nuclear Research ja Kalifornian Lawrence Livermore National Laboratory. Nykyään (2016) kaikki jaksollisen järjestelmän jakson 7 alkuaineet, sekä niitä edeltävät, on löydetty.[3]

Kemian nobelisti Glenn T. Seaborg esitti aktinoidien käsitteen vuonna 1944.[4] Hän myös esitti transaktinoidien sarjan kattavan alkuaineet 104−118 ja vuonna 1968 hän nimesi välin 122–155 alkuaineet superaktinoidien sarjaksi.[5] Transaktinoidi seaborgium on nimetty hänen mukaansa.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Morss et al., luku 14
  2. Darleane C. Hoffman: Transactinides Chemistry Explained. Viitattu 2.12.2015. (englanniksi)
  3. Discovery and Assignment of Elements with Atomic Numbers 113, 115, 117 and 118 Press Release. 30.12.2015. International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC). Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)
  4. Morss et al., s. 1754
  5. Morss et al., s. 1731
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Transactinoid
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.