Hävittäjä (laiva)

nopea ja ketteräliikkeinen sota-alus
(Ohjattu sivulta Torpedovenehävittäjä)
Tämä artikkeli kuvaa sotalaivatyyppiä. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Hävittäjä on nopea, ketteräliikkeinen ja pitkähkön toimintasäteen omaava sota-alus, jonka päätehtävänä on suojata muita aluksia vihollisen meri- ja ilmahyökkäyksiltä.

HMS Daring on vuonna 2009 palvelukseenotettu brittiläinen ilmatorjuntaan erikoistunut ohjushävittäjä.

Taustaa

muokkaa

Torpedot mahdollistivat raskaiden pinta-alusten tuhoamisen edullisella tavalla. Nopeat pienehköt alukset aseistettiin torpedoin ja niitä kutsuttiin siten torpedoveneiksi. Aluksi uhkana oli ainoastaan ankkuripaikkoja vastaan tehdyt iskut, mutta torpedojen nopeuden ja kantaman kasvaessa uhka siirtyi myös avomerelle. Tämän uuden uhan torjuntaan valmistettiin raskaammin aseistettuja aluksia (engl. catchers), joita käytettiin saattamaan laivastoja merellä. Näiden alusten merikelpoisuuden, nopeuden ja toimintasäteen tuli olla sama kuin laivaston muiden alusten. Koon kasvaessa alukset nimettiin torpedovenehävittäjiksi (engl. torpedo boat destroyers) ja ensimmäisen maailmansodan lopulla nimi oli englanninkielisissä maissa lyhentynyt muotoon hävittäjä (engl. destroyer).[1] Monissa muissakin kielissä on alustyypin torpedoveneiden torjuntaan perustunut lähtökohta havaittavissa kuten ransk. contre-torpilleur, ital. cacciatorpediniere, port. contratorpedeiro, puol. kontrtorpedowiec, tšek. torpédoborec, kreik. αντιτορπιλικό, antitorpiliko ja holl. torpedobootjager.

Kun hävittäjien tehtäviin lisättiin muutakin kuin torpedoveneiden torjunta ankkuripaikoilla todettiin niiden olevan sopivia myös torpedoveneen rooliin tuhoamaan raskaampia sotalaivoja. Alukset varustettiin siten sekä tykein että torpedoputkin. Niiden tehtävänä oli aina ensimmäisen maailmansodan loppuun saakka raskaiden pinta-alusten suojaaminen sekä hyökätä torpedoin vihollislaivaston raskaita pinta-aluksia vastaan.

Historia

muokkaa
 
Britannian kuninkaallisen laivaston toisen maailmansodan aikainen hävittäjä HMS Cavalier museolaivana.

Toisessa maailmansodassa hävittäjien aseistuksena oli tyypillisesti 4−5 kappaletta 105−133-millistä tykkiä, 4−12 torpedoputkea, syvyyspomminheittimiä sekä kevyempiä tykkejä ja konekiväärejä lähi-ilmatorjuntaan ja niiden uppouma oli noin 2 000 tonnia.[2]

 
Projekti 1155 -luokka
 
Yhdysvaltain laivaston USS Frank E. Petersen Jr.

Toisen maailmansodan jälkeen hävittäjistä on tullut suurempia ja itsenäisempiä ja ero hävittäjien ja risteilijöiden välillä on käynyt olemattomaksi. Esimerkiksi osa Yhdysvaltain AEGIS-järjestelmää kantavista aluksista on virallisesti luokiteltu risteilijöiksi, osa hävittäjiksi, vaikka kyseessä on samankokoiset alukset samanlaisella aseistuksella, elektroniikkavarustuksella ja suorituskyvyllä.

Lähteet

muokkaa
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Whitley, M. J., s. 8–10
  2. Whitley, M. J. s. 12