Avaa päävalikko

Toropets (ven. Торо́пец) on kaupunki Tverin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Valdain ylängön länsiosassa Solomeno-järven ja sen kautta virtaavan Toropa-joen rannalla 332 kilometriä Tveristä länteen. Sen kautta kulkee Bologojen ja Velikije Lukin välinen rautatie. [2][3] Kaupunki on Toropetsin piirin keskus. Asukkaita oli kaupungissa 13 018 ja koko piirissä 20 528 henkeä (vuonna 2010).[4]

Toropets
Торопец
Церковь Богоявления Господня (1762-1766) в Торопце.jpg
vaakuna
vaakuna
Tverin alueen sijainti Venäjällä
Tverin alueen sijainti Venäjällä

Toropets

Koordinaatit: 56°29′56″N, 31°38′24″E

Valtio Venäjä
Subjekti Tverin alue
Piiri Toropets
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 22 km²
Korkeus 180 m
Väkiluku (2015) 12 149
 – Tiheys 600 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 172840
Suuntanumero(t) +7 48268[1]
Piirin kotisivut









Korsunskoin Jumaläidin ikonin katedraali (1795-1804)

Toropets mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1074 Smolenskin ruhtinaskunnan rajakaupunkina. Vuodesta 1167 se oli Smolenskin ruhtinaan pojan Mstislav Rostislavovitš Hrabryin hallitseman lääniruhtinaskunnan keskus. Vuonna 1214 Novgorodin ruhtinas Jaroslav nai tämän pojan Mstislav Udalyin tyttären Feodosijan, joka ilmeisesti sai myötäjäisinään Toropetsin läänityksen. Feodosijalta se siirtyi hänen pojalleen Aleksanteri Nevalaiselle. 1300-luvun puolivälistä lähtien Toropets kuului Liettuaan. Vuonna 1503 se liitettiin Moskovan Venäjään ja samalla muodostettiin Toropetsin kihlakunta. Vuonna 1580 Puolan kuningas Stefan Batory piiritti kaupunkia, joka vuoden 1582 rauhassa jäi Venäjälle. 1600-luvun alussa puolalaiset ja kasakat hävittivät Toropetsia. Vuonna 1777 siitä tuli Pihkovan lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1600-luvun lopusta lähtien Toropets oli huomattava kauppapaikka ja nahkateollisuuden keskus. Vuonna 1935 kaupunki liitettiin silloiseen Kalininin alueeseen. Toisen maailmansodan aikana se oli saksalaisten miehittämä elokuusta 1941 tammikuuhun 1942.[2]

Kaupunki on levittäytynyt puoliympyränä Solomeno-järven rannalle. Etelälaidalla ja Toropa-joen niskalla on kahden maalinnoituksen jäänteitä. Keskustassa on useita 1600–1700-luvulla rakennettuja kirkkoja ja 1700–1800-luvun kivisiä kauppiastaloja. Seutu on suosittu matkailukohde.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Tverskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 16.3.2012. (venäjäksi)
  2. a b c Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 474-475. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
  3. Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  4. Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 16.3.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa