Topi Tarkka (oik. Toivo Robert Tarkka[1], 28. helmikuuta 1906 Tampere[2]23. helmikuuta 1994[3]) oli suomalainen pastori ja Suomen Setlementtiliiton pääsihteeri 1951–1971.

Henkilöhistoria muokkaa

Topi Tarkan vanhemmat olivat ajuri Simo Robert Tarkka ja Lyydia Patama ja puoliso vuodesta 1933 Ruth Elisabeth Sirenius, Sigfrid Sireniuksen tytär. Ylioppilaaksi Tarkka tuli 1926 ja hänet vihittiin papiksi 1932.[4] Tarkka oli Setlementtiliittoon kuuluvan Kalliolan setlementin ja yleensä setlementtiliikkeen vaikuttaja. Hän oli mukana aloittamassa Myllyhoitoa Suomessa Kalliolan setlementin perustamassa Kalliolanklinikassa.[5] Aiemmin hän johti Tampereella Pispalassa Ahjolan työkeskusta, nykyistä Ahjolan setlementtiä. Tarkka oli myös Kerhojohtajan päätoimittaja 1940–1951 ja Yhdyssiteen vuodesta 1951[4].

Jukka Tarkka ja Pekka Tarkka ovat Topi Tarkan poikia.[6]

Teokset muokkaa

  • Autetut auttajina, kohtaamisia AA-liikkeen kanssa. WSOY, 1980
  • Kaamoksesta valoon, Rovalan työn vaiheita 1923–1983. Kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Rovala, 1984
  • Myös maan päällä. WSOY, 1966
  • Rolf Arnkilin perintö. WSOY, 1985 (toim.)
  • Sigfrid Sirenius, legenda jo eläessään. WSOY, 1974 (Legenda jo eläessään -sarja)

Lähteet muokkaa

  1. Jukka Tarkka Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Suomen teologit – Teologer i Finland 1990, s. 640. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 1990.
  3. Suomen teologit – Finlands teologer 1999, s. 928. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 1999.
  4. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 876–877. (Viitattu 20.5.2019)
  5. Myllyhoito[vanhentunut linkki]
  6. Pentti Huovinen, L. Arvi P. Poijärvi, Keijo Virtanen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1970, s. 1044. Helsinki: Otava, 1970.