Tonttu (joululaulu)
Tonttu on Lyyli Wartiovaara-Kallioniemen säveltämä ja Valter Juvan ruotsalaisen Viktor Rydbergin runon pohjalta suomentama joululaulu, joka kertoo talviyönä maalaistalon kartanolla kiertelevästä tontusta, joka ei saa unta.
Ruotsalaisen Viktor Rydbergin Tomten runon alkuperäiset sanat ilmestyivät vuonna 1881 Ny Illustrerad Tidning -lehdessä. Valter Juvan suomennos ilmestyi vuonna 1906 kokoelmassa "Valikoima runoelmia". Runon on suomentanut myös Yrjö Jylhä, mutta joululaulun sanoina käytetään Valter Juvan suomennosta. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemen sävellys ilmestyi ensimmäisen kerran nuotteina vuonna 1945 PK-kustannuksen julkaisemana. Sävellys lienee syntynyt tätä ennen 1940-luvun alkupuolella.[1]
Runossa ja sen suomennoksessa on yhteensä yksitoista säkeistöä,[2] joista tavallisesti lauletaan ensimmäinen ja toinen, neljäs ja viides sekä 10. ja 11. säkeistö. Laulun ovat levyttäneet mm. Finntrio, Vesa-Matti Loiri ja Candomino-kuoro.[3]
Tonttu-joululaulu on Suomessa varsin suosittu. Spotifyn suomalaisten joululaulujen listalla se oli vuonna 2017 sijalla 28.[4]
Runon ja laulun sanat muokkaa
Valter Juvan suomennos on hyvin tarkka käännös runomittaan sovitettuna Viktor Rydbergin alkuperäisestä runosta. Runossa ja laulun sanoissa on pakkasyö ja revontulet loimuaa. Kartano on hiljainen ja sen väki nukkuu yöuntaan. "Puissa on lunta valkeanaan ja kattojen päällä on lunta. Kuu käy ääneti kulkuaan, mutta tonttu ei vaan saa unta."
Tonttu kulkee kartanolla "aitat ja puodit tarkastain", käy navetassa lehmien ja lampaiden ja kanojen luona, tapaa tallissa ruunan ja kopissaan Vahdin, joka herää ja häntää liehakoi. Menee sitten tupaan. Näkee nukkuvan isäntäväen ja "varpain hiipivi lasten luo".
Kartanolla kulkiessaan tonttu pohtii ihmiselämän arvoitusta: "Isän ja pojan on nähnyt hän; puhki polvien monten; nukkuvan lasna, mut mistähän; tie oli avutonten? Polvet polvien tietämiin; nousi vanheni, läks – mihin niin ? Miettivi suuntaan sataan, ainaista ongelmataan."
Runon ja laulun suomenkieliset sanat löytyvät Wikiaineistosta (alhaalla oikealla).
Tomten-runon yhteys nykyaikaisen joulutonttu-hahmon syntyyn muokkaa
Viktor Rydberg, joka oli tunnettu göteborgilainen kirjailija ja toimittaja, kirjoitti vuonna 1871 tarinan "Lille Viggs äfventyr på julafton", jossa oli tonttuja. Tarina julkaistiin samana vuonna Göteborgs Handels- och Sjöfartstidningin joulunumerossa. Nuori 17-vuotias Jenny Nyström luki sen, kuvitti tarinan ja toimitti kuvat Viktor Rydbergin nähtäväksi.[5] Vuonna 1875 tarina julkaistiin Nyströmin kuvittamana kirjana.[6] Tomten runon Viktor Rydberg kirjoitti vuonna 1881. Kun runo oli tarkoitus julkaista Ny Illustrerad Tidning -lehdessä, Jenny Nyström maalasi jälleen kuvat. Tällä kertaa Rydberg pyysi tekemään tontuista inhimillisemmän näköisiä. Jenny Nyström käytti isäänsä mallina, ja tuloksena oli ensimmäiset kuvat nykyaikaisesta joulutontusta ja joulupukista.[5] Kuvista, joissa joulutonttu oli sellainen kuin tuntemamme tontut tänään, tuli Jenny Nyströmin läpimurto joulutonttujen kuvittajana. Englantilaiset, jotka lähettävät paljon joulukortteja, ostivat kuviin oikeudet, ja niin ne levisivät kaikkialle maailmaan.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Helsingin kaupunginkirjaston kysymyspalvelu: Kertoisitteko kaiken joululausta Tonttu (vaan ei saa unta) 27.12.2011. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 21.11.2020.
- ↑ Tomten (Dikter) Projekt Runeberg.org. Viitattu 21.11.2020.
- ↑ Tonttu (Pakkasyö on ja leiskuen Pohja loimuja viskoo) Äänitetietokanta Fono.fi. Viitattu 21.11.2020.
- ↑ Parhaat suomalaiset joululaulut 2017 - Various artists Spotify. Viitattu 21.11.2020.
- ↑ a b c Christen El-Mochhantaf: Tomtens ursprung bekräftat: Göteborgare Expressen.se. 17.12.2014. Viitattu 21.11.2020.
- ↑ Viktor Rydberg: Lille Viggs Äfventyr på julafton - illustr. af Jenny Nyström 1875. Torsten Hedlunds förlag. Viitattu 21.11.2020.