Tokugawa Iemochi
Tokugawa Iemochi (jap. 徳川 家茂, 1846–1866) oli Japanin Tokugawa-shōgunaatin neljästoista shōgun. Hän toimi asemassaan vuodesta 1858 vuoteen 1866. Shōgun Tokugawa Iesada kuoli ilman jälkeläisiä, joten hänen seuraajansa valittiin Tokugawan kadettisuvuista. Vasta kaksitoistavuotias Iemochi nousi Kiin kadettisuvun jäsenenä toisen ehdokkaan Hitotsubashi Keikin ohi ja Iemochista tuli shōgun.[1]
Kōbu-gattaina tunnetun, hovin ja bakufun lähentämistä tavoittelevan, liikkeen aikana Iemochi meni naimisiin keisari Kōmein nuoremman sisaren, prinsessa Kazun kanssa.[2] Vuonna 1862 Hitotsubashi Keiki nimitettiin nuoren shōgunin holhoojaksi (kōken). Iemochin kauden aikana bakufu lievensi sankin kōtai-järjestelmän määräyksiä niin, että daimioiden ei tarvinnut viettää Edossa kuin yhden vuoden kolmesta. Toisin kuin aikaisemmin, heillä oli myös lupa viedä perheensä pois Edosta. Muutoksen tarkoitus oli antaa daimoille mahdollisuus valmistautua mahdollisena pidettyyn sotaan ulkomaalaisia vastaan.[3]
Tokugawa Iemochi menehtyi sairauteen Osakan linnassa 29. elokuuta 1866. Hänen kuolemansa pidettiin kuitenkin salaisuutena 28. syyskuuta asti.[4] Iemochi oli kuollessaan kaksikymmentävuotias. Iemochin monarkki oli Japanin keisari Komei. Hänen seuraajakseen valittiin Hitotsubashi Keiki, joka otti shōguniksi nousunsa yhteydessä nimekseen Tokugawa Yoshinobu.[5]
Lähteet muokkaa
- Jansen, Marius B.: The Making of Modern Japan. Harvard University Press, 2000. ISBN 0-674-00991-6.
- Jansen, Marius B.: Sakamoto Ryōma and the Meiji Restoration. Columbia University Press, 1995. ISBN 0-231-10173-2.
Viitteet muokkaa
| Edeltäjä: Tokugawa Iesada |
Tokugawa shōgun 1858–1866 |
Seuraaja: Tokugawa Yoshinobu |