Toivo Lankinen

Tämä artikkeli kertoo kanttorista ja kuoronjohtajasta. Näyttelijästä katso artikkeli Toivo Lankinen (näyttelijä).

Kanttori, dir. cantus Toivo Lankinen (21. huhtikuuta 19283. tammikuuta 2011) teki elämäntyönsä läntisessä Suomessa kanttorina ja kuoronjohtajana. Hän oli syntynyt Kurkijoella.

Pienestä pitäen Lankisen harrastus suuntautui musiikkiin ja hän suoritti musiikkiopintoja jo ennen sotia Hiitolassa. Muutettuaan evakkona vanhempiensa mukana Vaasaan v. 1944 hän jatkoi opintoja ja valmistui kanttoriksi Turun Kirkkomusiikkiopistosta v. 1948. Hänelle myönnettiin arkkipiispan aloitteesta director cantus -arvonimi vuonna 1958 Suomen nuorimpana kanttorina. Lankinen toimi monissa seurakunnissa pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomen alueella, muun muassa Turun Tuomiokirkossa.

Lankisella oli merkittävä vaikutus nuorison elämään sekä soittokunnan kautta että musiikin opettajana ja virikkeiden antajana. Hän perusti ja johti soittokuntia Vampulassa, Urjalassa, Kankaanpäässä, Turussa, Naantalissa, Eurajoella, Kalannissa ja Mynämäessä, jossa harjoitti maa- ja metsätaloutta perheen Haloilan tilalla.

Hänen soittokuntaansa kuului suurimmillaan satakunta soittajaa. Lisäksi hän johti useita kirkkokuoroja ja lapsikuoroja ja toimi musiikinopettajana lukioissa ja pianonsoiton opettajana musiikkiopistoissa.

Monet musiikin mestarit saivat innostuksensa ja oppinsa Toivo Lankisen kasvatuksesta. Hänen soittajiaan nousi niin musiikin, viihteen kuin kulttuurinkin huipulle. Soittoinnostusta kasvatettiin lukuisilla esiintymismatkoilla, jotka ulottuivat ympäri Euroopan Pohjois-Norjasta, Novgorodin kautta Kreikkaan ja Espanjaan saakka. Suomessa Lankisen johtama Turun Kristillisen Raittiusseuran Nuorisosoittokunta esiintyi ensimmäisissä yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä v. 1983.

Toivo Lankinen oli luonteeltaan avoin, iloinen ja innostava ja säilyi mieleltään nuorena vanhoille päivilleen saakka. Hän loi maaseudun lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa musiikkia ja olla osana sellaista yhteisöä, josta kaikki saivat musiikin ohella myös sosiaalista pääomaa. Nuorison innostusta kuvaa hyvin se, että esimerkiksi Urjalan soittokuntaharjoituksiin kuljettiin mopolla Punkalaitumelta saakka. Yhä vielä, neljänkymmenen vuoden jälkeenkin, soittajat pitävät yhteyttä toisiinsa.

Toivo Lankisen elämää leimasivat voimallisesti sekä kodin hengellinen perintö että karjalaisuus. Tätä perintöä hän vei eteenpäin myös soittokunnissa. Jokaisella soittajalla oli harjoituksissa aina soitinkotelossaan mukana erikoispainos Johanneksen evankeliumista, ja esiintymisten viimeinen kappale oli usein Sua kohti Herrani.

Nuoruusvuotensa Toivo Lankinen vietti Kurkijoen Itulan kylässä kotitilalla, joka rajoittui Laatokkaan kahdelta sivultaan, ja myöhemmin äidin kodissa Hiitolassa. Sotilasarvoltaan Toivo Lankinen oli luutnantti.