Avaa päävalikko

Toivo Käki oli suomalainen runoilija ja arkkiveisujen tekijä. Käki kirjoitti 1930- ja 1940-luvuilla arkkiveisujen ohella myös runoja ajankohtaisista tapahtumista. Käki julkaisi teoksensa omakustanteina ja niiden julkaisupaikka on yhtä Viipurissa julkaistua lukuun ottamatta Mikkeli.

TeoksiaMuokkaa

  • Hanna Karjalaisen murha, joka tapahtui Viipurissa tammikuussa v. 1938, jonka murhaaja oli Laina Maria Kärpänen. Tekijä, Viipuri 1938[1][2]
  • Hrl. Turistin haaksirikko joka tapahtui Ristiinassa marraskuun 25 p:nä 1937. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Hrl. Turistin hymni, jonka haaksirikossa hukkui 11 ihmistä 25. 11. 1937 ja kuritusvangin rukous ja toisia opettavaisia runoja. Tekijä, Mikkeli 1938
  • I. S. K:n "Kyytön" kiitoslaulu ja runoja Pellonraivaaja, kuritusvanki ja hyljätty koti. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Iloisia unelmia Mikkelistä. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Ilojen ja surujen tunteet : kuvauksia alkohoolin vaikutuksista. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Joulutunnelmat. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Köyhä "salon torppa" : kuvaus köyhästä kodista. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Nuoren Sirkan taistelu, joka tuli murhattua 16. 7. 1938 : murhapaikka Valkealan pitäjän Lappalanjärven Verkkosaaressa ja murhaaja Tuomas August Narinen, joka himojensa tähden murhasi puukolla, lyöden kaulaan monia haavoja ja runo Muisto Sirkalle. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Ryöstetty kukka : muistoksi 9 v. pikku Kirstille, joka tuli murhattua Pieksämäellä 3.7.1938 : runo Hurman saalis, kuvaus lapsen murhasta ja toinen runo Laiva myrskyssä, kuvaus ihmisten elämästä ja kolmas runo Kumpi on parempi. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Surulaulu junaonnettomuudesta, joka tapahtui Rauhan pysäkillä 5.10.1938, jossa kuoli 12 henkeä : runo Rukous kansan puolesta. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Totuuden valitusvirsi "lapsen murhasta" joka tapahtui Pieksämäellä 3.7. 1938 : murhatuksi tuli 9 v. Kirsti Rossi ja murhaaja oli Onni Koivisto, joka murhasi lihanhimojensa tähden ja runo Äidin kehtolaulu lehtolapselle. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Laulu Stalinista ja Molotohvista ; kirjoittanut ja kustantanut Penkki soturi. Tekijä, Mikkeli 1939
  • Ja ne suudelmat. Tekijä, Mikkeli 1939
  • Karjala-Kannaksen sortovuosien ruoskat : muistelmia Valkjärven pitäjän Veikkolan hovista sortovuosien ajoilta v. 1750-1900. Tekijä, Mikkeli 1939
  • Kun mua huijarit petti, sitä heilani itki siellä Mikkelin markkinoilla. Tekijä, Mikkeli 1939
  • Kurkijoen kaksoismurhan valitukset, joka tapahtui Kurkijoen Otsanlahdessa joulukuun 30 päivänä 1938 : murhatuksi tulivat Gabriel Taskinen 78 v. ja hänen vaimonsa 58 v. : murhaaja Tauno Armas Pesonen tappaen halolla päähän lyöden. Tekijä, Mikkeli 1939[2]
  • Menettääkö Suomi itsenäisyyden ja kuinka Euroopan sota päättyy?. Tekijä, Mikkeli 1939
  • Rajakannaksen muistelmia : kuvauksia rajakannaksen elämästä. Tekijä, Mikkeli 1939
  • Sodan tuskat ja elämä juoksuhaudassa. Tekijä, Mikkeli 1939
  • Ei rakkaampaa kuin isänmaa. Tekijä, Mikkeli 1940
  • Joutuuko Suomi vielä sotaan? : mikä synnyttää maailman sodat? : kuinka maailman kehitys kulkee tällä vuosisadalla?. Tekijä, Mikkeli 1940
  • Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta. 4. painos Tekijä, Mikkeli 1940
  • Karjalan kunnaat : lauluja muistoksi Karjalasta. Tekijä, Mikkeli 1940, 2. lisätty painos 1941
  • Muistolauluja sankareille jotka lepää kalmistoissa. Tekijä, Mikkeli 1940
  • Murheen viestit Suomen ja Venäjän sodasta joka puhkesi 30/11 1939. Tekijä, Mikkeli 1940
  • Nyt miä haastan kunka miä oon tuhma sivistyksen rinnalla, sen tulin huomaamaan Helsingissä käyvessä. Tekijä, Mikkeli 1940
  • Suomen sotasankarien marssi. Tekijä, Mikkeli 1940
  • Suomen sankarit : kaikenlaisia lauluja sankareille. Tekijä, Mikkeli 1941
  • Laulujenmaa. Tekijä, Mikkeli 1942
  • Minne kulkee ihmiskunta ja Suomen sisäpolitiikka?. Tekijä, Mikkeli 1958

LähteetMuokkaa

  1. Merkintä "Tekijä" tarkoittaa, että teos on omakustanne.
  2. a b Viipurin läänin historiallinen bibliografia
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.