Toini Virisalo
Toini Taimi Tellervo Helminen, kirjailijanimi Toini Virisalo (17. joulukuuta 1923 Korpilahti – 20. elokuuta 1988)[1] oli suomalainen prosaisti ja runoilija.[2][3][4]
Virisalolla oli opintoja Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa 1948–1950. Hän oli toimistovirkailijana Kansan Tahdon toimituksessa 1947, Keski-Suomen Työssä 1948 ja Demokraattisessa Lehtipalvelussa 1949–1952. Kansakoulunopettajana Virisalo toimi vuosina 1954–1959. Helminen sai Keski-Suomen läänin taidepalkinnon vuonna 1972, ja hän toimi Keski-Suomen kirjailijat yhdistyksen johtokunnassa vuodesta 1980.[4] Opetusministeriö myönsi hänelle elinikäisen taiteilijaeläkkeen vuonna 1984.[5]
Virisalon vanhemmat olivat koneenhoitaja Atte Johannes Virisalo (aik. Willgrén) ja Taimi Edla (o.s. Rimpilä). Puoliso oli Jaakko Olavi Helminen vuodesta 1961.[4]
Teoksia muokkaa
- Ei kiitos. Otava 1970
- Viimeiset maisemat. Otava 1971
- Todellista onnea. Otava 1973
- Kuulkaapas ihmiset. Otava 1975
- Maan ilmeet: Keski-Suomen kirjailijain runoantologia; toim. Toivo Laakso ja Juhani Salokannel; kirjoittajat Rakel Jylhä, Toini Virisalo, Eero Ojanen, Toivo Laakso, Timo Haajanen, Lauri Tarkiainen, Inari Kalke-Isomäki, Maire Vaajakallio, Irja Virtanen, Terttu Pajunen-Kivikäs, Maija Pentikäinen, Sisko Istanmäki, Ilmari Eskola, Heikki Jylhä, Liisa Laukkarinen. Keski-Suomen Kirjailijat ry, Jyväskylä 1976
Palkinnot muokkaa
- Keski-Suomen läänin taidepalkinto 1972[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Helminen Toini, Korpilahden hautausmaa, Korpilahti, hauta 06, 014, 010 Jyväskylän seurakunta. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ a b Toini Virisalo SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (Arkistolinkki)
- ↑ Toini Virisalo, Kirjasampo.fi
- ↑ a b c Suomen Kirjailijat 1945–1980, Virisalo, Toini, sivu 753, toimittajat Maija Hirvonen ym., Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 402, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1985
- ↑ Uusi Suomi, 1984, No 178, sivu 17, julkaistu 6.7.1984