Toini Kaukonen

Toini Ines Kaukonen (o.s. Talas; 5. heinäkuuta 1906 Kuopio – (hautauspäivä 22. heinäkuuta 1982)) oli suomalainen oppikoulujen opettaja ja kääntäjä.

Kaukonen tuli ylioppilaaksi Tyttönormaalilyseosta vuonna 1926. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1931 ja filosofian maisteriksi 1932. Kaukonen teki opintomatkoja useisiin Länsi-Euroopan maihin ja opiskeli Ranskan valtion stipendillä vuosina 1926 ja 1962. Kaukonen oli saksan ja ranskan kielten nuorempi lehtori Kemin lyseossa vuosina 1948–1950 ja Forssan yhteislyseossa 1950–1963. Unescon palveluksessa Kaukonen toimi Algeriassa 1962–1963. Helsingin II lyseon saksan ja ranskan kielten vanhempi lehtori Kaukonen oli vuodesta 1963.

Kaukonen toimi Helsingin Akateemiset Naiset ry:n sihteerinä vuosina 1936–1938. Hän voitti tekijänoikeuskiistan Turun Kaupunginteatteria vastaan korkeimmassa oikeudessa 1974. Juttu koski Jean-Paul Sartren näytelmää Likaiset kädet. Teatterin johto otti näytelmän pohjaksi Kaukosen käännöksen, mutta korvasi siitä kolme ensimmäistä kohtausta Raimo Meltin käännöksellä. Korkeimman oikeuden mukaan Meltin käännös poikkesi huomattavasti Kaukosen käännöksestä. Kaukonen sai vahingonkorvauksen käännöksensä muuttelemisesta ja teatterin johto joutui korvaamaan myös Kaukosen oikeuskulut. Kaukonen nosti myös kunnianloukkaussyytteen Oy Yleisradio Ab:ta vastaan. Juttu koski lokakuussa 1969 lähetettyä Taiteessa tapahtuu -ohjelmaa, jossa annettiin ymmärtää, että Kaukonen olisi syyskuussa 1969 Sartren etuja valvovalle ranskalaiselle järjestölle osoittamassaan kirjeessä ilmoittanut Turun Kaupunginteatterin esittämästä Likaiset Kädet -näytelmästä ja saanut tekijän kieltämään esityksen. Todellisuudessa Sartre oli antanut esityskiellon jo kesäkuussa. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan radiotoimittaja oli antanut kuulijoilleen sen käsityksen, että Kaukonen oli menettelyllään synnyttänyt kulttuuriskandaalin, ja siten saattanut Kaukosen häpeää tuottavan huomion kohteeksi. Korkein oikeus tuomitsi vuonna 1981 Yleisradion vahingonkorvauksiin Kaukoselle kunnianloukkauksen aiheuttamasta henkisestä kärsimisestä.

Toini Kaukonen harrasti matkailua, kirjallisuutta ja keittotaitoa.

Teoksia

• Portugali. Nykymatkailun polttopisteitä 11. WSOY 1971

Suomennoksia

• Alba de Céspedes: Ylioppilaskoti: Romaani. Italiankielisestä alkuteoksesta Nessuno torna indietro suomentanut Toini Kaukonen. Otava 1943
• Margit Söderholm: Koskenhaltija soittaa 1–2. Eurooppa-sarja 9. Suomen kirja, Helsinki 1944. (Alkuteos Driver dagg, faller regn.)
• Dana Chambers: Kumpi kuoli ensin? Suomen kirja, Helsinki 1944. (Alkuteos The blonde died first.)
• Ingegerd Stadener: Elokuun harha: Romaani. Suomen kirja, Helsinki 1945. (Alkuteos Kvarnlyckan.)
• J. B. Priestley: Kolme miestä uusissa vaatteissa: Romaani. Kansankirja, Helsinki 1945. (Alkuteos Three men in new suits.)
• Gertrud Isolani: Miehetön kaupunki. Kansankirja, Helsinki 1945. (Alkuteos Stadt ohne Männer.)
• Jascha Golowanjuk: Poika ja viulu. Suomen kirja, Helsinki 1945. (Alkuteos Josef den lycklige.)
• Jascha Golowanjuk: Varjontekijän lapset. Suomen kirja, Helsinki 1945. (Alkuteos Paraplymakarens barn.)
• Henry Bellamann: Renkaita vedessä. Kansankirja, Helsinki 1947. (Alkuteos Kings row.)
• Peter Herbert: Kallen kivat eläimet: Tässä tarinassa kerrotaan pienestä Roope-varpusesta, iloisesta Kurre-oravasta, Kuhnus-etanasta, Loikka-sammakosta ynnä Fannista ja Nelistäjästä sekä Jaakosta. Piirrokset Gunnar Brusewitz. Tammi 1948.
• Elisabeth Russell: Rose-Marie: Kirjeromaani. WSOY 1949. (Alkuteos Fräulein Schmidt and Mr. Anstruther.)
• Markiisitar de Sévigne: Kirjeitä tyttärelle vuosilta 1671–1694. WSOY 1953
• Jean-Paul Sartre: Likaiset kädet. Suljetut ovet. Suomentaneet Toini Kaukonen ja Marja Rankkala. Otava 1966.
• Albertine Sarrazin: Karkulainen: Romaani. Otava 1968.