Toinen Pietarin kirje

yksi Uuden testamentin kirjeistä

Toinen Pietarin kirje (m.kreik. Ἡ ἐπιστολὴ τοῦ Πέτρου Β΄, Hē epistolē tū Petrū 2) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Kirjeen aloitusjae sanoo kirjoittajan olevan ”Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli”, joka on identifioitu samaksi henkilöksi kuin apostoli Pietari. Jotkut nykytutkijat pitävät kirjettä Pietarin kirjoittamana ja ajoittavat sen 60-luvun puoliväliin.[2] Toisten mukaan Pietari ei olisi kirjeen kirjoittaja, ja se olisi kirjoitettu vasta ensimmäisellä vuosisadalla.[3]

Toinen Pietarin kirje
Ἡ ἐπιστολὴ τοῦ Πέτρου Β΄
Raamattu
Uusi testamentti
Toisen Pietarin kirjeen alku Bodmerin papyruksessa VIII.
Toisen Pietarin kirjeen alku Bodmerin papyruksessa VIII.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Pietari
Kirjoituspaikka Rooma[1]
Ajoitus toinen vuosisata
Teksti
Genre kirje
Alkukieli koinee-kreikka
Lyhenne 2. Piet.
Lukuja 3
Jakeita 61
Edeltävä:
< 1. Piet.
Seuraava:
1. Joh. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Historia muokkaa

Kirjeen aloitusjae sanoo kirjoittajan olevan ”Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli”, joka on identifioitu samaksi henkilöksi kuin apostoli Pietari. Missään muualla Uuden testamentin alkutekstissä hänestä ei kuitenkaan käytetä nimeä Simōn Symeōn Petros, eli Simon Simeon Pietari. Kirje antaa ymmärtää, että se on kirjoitettu vain hieman ennen Pietarin kuolemaa (1:14).

Osa tutkijoista epäilee, ettei Pietari olisi kirjeen kirjoittaja. Kirjoittajaa kohtaan oli epäilyksiä jo antiikin aikana. Hieronymus (n. 347–420) puhui kirjeen autenttisuuden puolesta, mutta kirjoitti teoksessaan Kuuluisia miehiä: ”Hän kirjoitti kaksi kirjettä, joita kutsutaan katolisiksi, toinen niistä, johtuen tyylinsä eroista ensimmäiseen verrattuna, ei monien mielestä ole hänen”. Myös Origenes (n. 185–254) epäili kirjeen autenttisuutta, mutta myöhemmin hyväksyi kirjeen apostoli Pietarin kirjoittamaksi.[4] Kuten Hieronymuskin kirjoitti, kirjeen kielellinen tyyli eroaa huomattavasti Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä. Kirjeen tyyliä voisi sanoa korusanaiseksi ja retoriseksi. Jotkut tutkijat ovat selittäneet nämä erot sillä, että Barnabas tai joku muu oli auttanut Pietaria ensimmäisen kirjeen kirjoittamisessa, kun taas toinen kirje oli hänen omaa käsialaansa. Toisaalta Ensimmäisessä ja Toisessa Pietarin kirjeessä on paljon sisällöllisiä yhtäläisyyksiä.

Myös kirjeen ajoitus jakaa tutkijoita. Osa on sitä mieltä, että kirje on kirjoitettu 60-luvun puolivälissä. Osa puolestaan ajoittaa kirjeen vasta toiselle vuosisadalle. Myöhäisemmän ajoituksen todistusaineistoksi on esitetty kirjeessä olevia viittauksia Paavalin kirjeisiin (3:15–16), jolloin oletetaan, että kirjeet ovat yleisesti tunnettuja lukijoille, eli että ne olisi koottu ja julkaistu ja niistä olisi tullut osa kirkoissa luettua kirjallisuutta kirjeen kirjoittamisen aikaan. Ne tutkijat jotka päättelevät Pietarin kirjeen kirjoittajaksi ja ajoittavat kirjeen 60-luvulle katsovat, että Paavalin kirjeet eri seurakunnille oli koottu ja julkaistu kaikille luettavaksi jo 60-luvulla, jolloin Pietari kuoli. Varhaisempaa ajoitusta on tuettu myös tekstin sisällön samankaltaisuudella Ensimmäisen Pietarin kirjeen kanssa sekä viittauksella Pietarin tulevaan marttyyrikuolemaan kohdassa 1:14.[2] Mikäli tekstin tulkitsee kirjaimellisesti, kirje ajoittuisi näin ollen ajanjaksolle 65–68 jaa., koska Pietari kuoli Neron vainoissa noin vuonna 68.

Myös kirjeen hyväksyminen Uuden testamentin kaanoniin kohtasi epäilyjä, ja siitä tulikin viimeinen kaanoniin hyväksytyistä kirjoista. Kirje hyväksyttiin kaanoniin Laodikeian kirkolliskokouksessa vuonna 372 Athanasioksen ja Augustinuksen vaikutuksesta.

Sisältö muokkaa

Yhteenveto:

  • Alkutervehdys (1:1–2)
  • Kutsutut ja valitut (1:3–15)
  • Kristuksen kirkkaus ja profeettojen sana (1:16–21)
  • Väärät opettajat (2)
  • Jeesuksen paluu (3)

Jotkut tutkijat katsovat, että kirje oli tarkoitettu täydennykseksi Pietarin ensimmäiselle kirjeelle. Ensimmäisessä kirjeessä Pietari oli opettanut, että Jeesuksen toinen tuleminen koittaisi pian. Toisen kirjeen kirjoittamisen aikaan apostoli halusi selittää seurakunnalle, miksi toinen tuleminen ei ollut vielä tapahtunut (3:9).

Kirje sisältää 11 viittausta Vanhaan testamenttiin. Se sisältää myös harvinaisen viittauksen yhteen Paavalin kirjeistä, ja jotkut pitävät viittauksen kohteena olevaa kirjettä Ensimmäisenä kirjeenä tessalonikalaisille (1 Tess. 4:13–5:11).

Kirje jakaa myös paljon yhteisiä ajatuksia Juudaksen kirjeen kanssa. Tämä on kiinnostanut tutkijoita. Mahdollisia selityksiä ovat se, että sekä Pietari että Juudas käyttivät kirjeidensä pohjana yhteistä lähdettä tai että Pietari lainaa Juudaksen kirjettä [5].

Kirjeessä on yhtäläisyyksiä myös Pietarin ilmestykseen.

Lähteet muokkaa

  1. Review of Every Book in the Bible. Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016. (englanniksi)
  2. a b Elliott, John H.: Book Reviews: Richard J. Bauckham, Jude, 2 Peter. Word Biblical Commentary, 50. Waco, TX: Word Books, 1983. Pp. xix+357. Cloth. N.P. Biblical Theology Bulletin: Journal of Bible and Culture, Elokuu 1986, nro 3, s. 119–120. doi:10.1177/014610798601600309. ISSN 0146-1079. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. Leppä, Outi: Pseudepigrafia antiikin maailmassa Eksegetiikan menetelmien oppimisympäristö. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.3.2018.
  4. Robertson, A. T.: Book Review: I. New Testament: The Epistle of St. Jude and the Second Epistle of St. Peter. Review & Expositor, Heinäkuu 1908, nro 3, s. 420–420. doi:10.1177/003463730800500309. ISSN 0034-6373. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. Paul Foster: Book Review: Pillar Commentary on 2 Peter and Jude Peter H. Davids, The Letters of 2 Peter and Jude. The Expository Times, Toukokuu 2007, nro 8, s. 405–406. doi:10.1177/00145246071180081007. ISSN 0014-5246. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Kirjallisuutta muokkaa

Suomeksi muokkaa

  • Peltola, Olavi: ”Toinen Pietarin kirje”, Löytöretki Uuteen testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-362-9. Teoksen verkkoversio.
  • Thurén, Jukka & Thurén, Lauri: Katoliset kirjeet : Jaakobin kirje, Ensimmäinen Pietarin kirje, Toinen Pietarin kirje, Ensimmäinen Johanneksen kirje, Toinen ja kolmas Johanneksen kirje, Juudaksen kirje. Aurinko, 2007. ISBN 978-951-618-842-6.

Englanniksi muokkaa

  • Mayor, Joseph B.: The Epistle of St. Jude and the Second Epistle of St. Peter: Greek Text with Introduction, Notes and Comments. Wipf and Stock Publishers, 2004. ISBN 1592447562.
  • Phillips, John: Exploring the Epistles of Peter: An Expository Commentary. The John Phillips Commentary Series 16. Kregel Academic, 2005. ISBN 0825433827.

Aiheesta muualla muokkaa

Teksti muokkaa

Muuta muokkaa

  • Kirby, Peter (toim.): 2 Peter. Early Christian Writings. (englanniksi)
  • Thurén, Lauri: Toinen Pietarin kirje. SLEY:n raamattuluennot.
  • Vander Heeren, Achille: Epistles of Saint Peter Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)