Wikipedia

Zug

Zug on Sveitsissä sijaitseva kaupunki ja samannimisen kantonin pääkaupunki. Kaupungissa on vajaat 30 000 asukasta, joista pääosa on saksankielisiä. Ulkomaalaisten osuus vakituista asukkaista on 33 % (31.12.2015).[2]

Zug
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Zug on Zugin kantonin keskus.
Zug on Zugin kantonin keskus.

Zug

Koordinaatit: 47°09′58″N, 08°30′56″E

Valtio Sveitsi
Kantoni Zug
Perustettu 1242
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Karl Kobelt
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala (ilman järveä) 21,6[1] km²
Korkeus 413–1 308 m
Väkiluku (2015) 29 256[2]
 – Väestötiheys 1 354 as./km²









Maantiede muokkaa

Zug sijaitsee Zuginjärven rannalla. Lorze laskee järveen kaupungin läpi.

Historia muokkaa

Zug on maalauksellinen kaupunki järven rannalla. Ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1240. Se kuului Habsburgeille ennen liittymistään Sveitsin valaliittoon vuonna 1352. Zugin vanhassakaupungissa on rakennuksia 1400-luvulta, muun muassa Pyhän Osvaldin kirkko. Vanhasta kaupunginmuurista on jäljellä neljä tornia ja osa muuria.

Liikenne muokkaa

Zugista on rautatie neljään suuntaan. Rata Zuginjärven itärannalla Arth-Goldauhun yhdistää Zugin Gotthardin rautatiehen. Rautatie länteen Luzerniin kulkee Rotkreuzin kautta. Zürichiin on kaksi yhteyttä; toinen kulkee Affoltern am Albisin kautta, toinen Thalwilin kautta. Kaikki yhteydet on rakennettu 1800-luvun loppupuolella.[3][4]

Kaukojunat (Intercity- ja Eurocity-junat) Zürichistä Gotthardin pohjatunnelin kautta Luganoon, Chiassoon ja Milanoon kulkevat Zugin kautta. Zugista on puolen tunnin välein taajamajunayhteys (IR, RE) Luzerniin, Zürichiin, Zürichin lentoasemalle ja Baariin sekä kahden tunnin välein Erstfeldiin. Kaksi Zürichin seudun lähiliikennereittiä (S-Bahn Zürich: S5 ja S24) ulottuvat Zugiin: S5 kulkee Affoltern am Albisin kautta Zürichiin ja edelleen Pfäffikoniin, S24 kulkee Thalwilin kautta Zürichiin sekä edelleen Winterthuriin ja Schaffhauseniin. Keski-Sveitsin lähiliikenneverkoston (S-Bahn Zentralschweiz) reitit S1 ja S2 kulkevat Zugin kautta: S1 kulkee reittiä Baar–Zug–Luzern(–Sursee) 15 minuutin välein, S2 kulkee 1–2 kertaa tunnissa reitillä Baar–Zug–Arth-Goldau.[5] Zugin rautatieaseman kautta kulkee päivittäin runsaat 500 matkustajajunaa[6].

Moottoritie A4a yhdistää Zugin moottoritiehen A4. Matka lähimmälle lentokentälle Zürich-Klotenille on noin 45 kilometriä.[7]

Zuginjärvellä on reittilaivaliikennettä huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana.[8] Kolme laivaa kuljettaa vuosittain noin 100 000 matkustajaa.[9]

Zugin Schöneggistä on funikulaarirata kaupungin itäpuoliselle vuorelle, Zugerbergille. Schöneggiin on Zugin rautatieasemalta bussiyhteys. Funikulaarin matka-aika on 8 minuuttia. Reitin pituus on 1 261 metriä ja korkeusero 366 metriä.[10] Funikulaarin yläasema on 926 metrin korkeudessa ja sen vuosittainen matkustajamäärä on reilut 300 000[11].

Talous muokkaa

Zugin kantoni on tunnettu Sveitsin veroparatiisina maan alhaisimman verokannan ansiosta.[1] Alhainen verokanta on tuonut Zugin kaupunkiin lukuisia monikansallisten yritysten päätoimistoja[12]. Etenkin monella raaka-aineilla kauppaa tekevällä firmalla on päätoimisto ja tytäryhtiö Zugissa. Zugin kantonin 330 raaka-aiheen kaupankäyntiin liittyvästä yrityksestä 250 on Zugin kaupungissa.[13] Esimerkkeinä suurista raaka-ainekaupan firmoista Stemcor on yksi maailman suurimmista teräskauppaa tekevistä firmoista, Rusal johtavista alumiinin tuottajista ja Gazprom, Essar ja Statoil ovat maailmanlaajuisestikin katsottuna öljy- ja maakaasun kaupankäynnin jättiläisiä.[13] Tämän kaltaisten jättiyritysten lisäksi Zugissa kukoistaa postilaatikkofirmoja ylläpitävä välikäsibisnes (saksaksi Trauhand) ja holdingyritykset.[14] Alhaisen verotuksen vastapainona on korkeat hinnat kaikessa elämiseen tarvittavassa. Vuokrataso on maan korkeimpia.[15] Kaupungin reilulle 23 000 asukkaalle on tarjolla noin 24 000 työpaikkaa ja noin 12 000 rekisteröityä yritystä. Siemens Building Technologies tarjoaa 1 900 työpaikkaa ja on siten Zugin suurin työnantaja. Muita merkittävän suuria työnantajia Zugin kaupungissa on Metall Zug Gruppe, Zugin kantoni ja Zugin kaupunki, Johnson & Johnson, Zuger Kantonalbank, ruokamarketti Coop ja Unilevel.[16]

Väestö muokkaa

Asukasluvun kehitys[17]
Vuosi 1850 1880 1900 1910 1920 1930 1941 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2015[18]
Asukkaita 3 302 4 805 6 508 2 586 8 096 9 499 11 113 12 372 14 488 19 792 22 972 21 609 22 973 25 726 29 251

Zugin suomalaisyhteisö muokkaa

Työ ja muu elämä on kuljettanut Zugiin monia suomalaisia ja siellä on mm aktiivisesti toimiva Suomi-koulu, joka tarjoaa opetusta lapsille taaperoiästä alkaen aina 12-vuotiaaksi asti.[19] Zugin jääkiekkojoukkueessa EV Zugissa pelasi kaudella 2015/2016 Jarkko Immonen ja Santeri Alatalo. [20]

  •  
    Zug luoteesta nähtynä, taustalla Zugerberg.
  •  
    Katunäkymä Unterstadtissa.
  •  
    Raatihuone.
  •  
    Näkymä vanhankaupungin yli lounaaseen.

Lähteet muokkaa

  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 4.5.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 4.5.2013. (saksaksi)
  2. ↑ a b Ständige Wohnbevölkerung nach Staatsangehörigkeitskategorie, Geschlecht und Gemeinde (Excel) 26.8.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 6.1.2017. (saksaksi)
  3. ↑ Schweers, Hans; Wall, Henning; et al.: Eisenbahnatlas Schweiz. Sveitsin rautatiekartasto, s. 22. Köln, Saksa: Verlag Schweers + Wall GmbH, 2012. ISBN 978-3-89494-130-7. (saksaksi, ranskaksi, italiaksi, englanniksi)
  4. ↑ Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse, s. 17, 22. Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)
  5. ↑ Offizielles Kursbuch Aikataulut 600, 660, 711, 720, 800 S5, 800 S5. Aikataulu 11.12.2016-9.12.2017. Ittigen, Bern, Sveitsi: Bundesamt für Verkehr (Sveitsin liikenneministeriö). Arkistoitu 10.1.2011. Viitattu 6.1.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
  6. ↑ Abfahrt & Ankunft. (SBB:n asemakohtainen aikatauluhaku) fahrplan.sbb.ch. Arkistoitu 13.1.2016. Viitattu 6.1.2017. (saksaksi)
  7. ↑ https://www.google.ch/maps/dir/Zürich+Flughafen,+Kloten/Zug/@47.3081898,8.3635169,11z/data=!3m1!4b1!4m13!4m12!1m5!1m1!1s0x47907556f4ed951b:0x5cb08d65c9cd0c!2m2!1d8.5635551!2d47.4501359!1m5!1m1!1s0x479aab296046e4f3:0xa950bf03c7e3ea10!2m2!1d8.5154946!2d47.1661672
  8. ↑ http://www.zugersee-schifffahrt.ch/fahrplan-und-tarife/fahrplan/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ http://www.zugersee-schifffahrt.ch/fileadmin/files/sgz/PDF/Geschäftsbericht_Schifffahrtsgesellschaft_für_den_Zugersee_AG.pdf[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Offizielles Kursbuch Aikataulu 2562. Aikataulu 11.12.2016-9.12.2017. Ittigen, Bern, Sveitsi: Bundesamt für Verkehr (Sveitsin liikenneministeriö). Arkistoitu 10.1.2011. Viitattu 6.1.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
  11. ↑ http://www.zbb.ch/ueber-uns/portrait/fakten/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Firmenstandort Kanton Zug | Global Financial Yard www.swissfinancialyard.ch. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 8.10.2016.
  13. ↑ a b zentralplus, MMV online AG, Hirschengraben 43, 6003 Luzern: Wo werden in der Stadt Zug welche Rohstoffe gehandelt?. zentralplus, 30.5.2014. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Jean-François Tanda und Jeremy Weill: Briefkastenfirmen in der Schweiz vor dem Aus Schweizer Radio und Fernsehen (SRF). 17.11.2015. Viitattu 8.10.2016.
  15. ↑ Wo der Mittelstand am günstigsten lebt tagesanzeiger.ch/. Viitattu 8.10.2016.
  16. ↑ Luzerner Zeitung AG 6006 Luzern: Die 100 grössten Arbeitgeber in der Zentralschweiz Luzerner Zeitung. Viitattu 8.10.2016.
  17. ↑ Bundesamt für Statistik (Hrsg.): Eidgenössische Volkszählung 2000 – Bevölkerungsentwicklung der Gemeinden 1850–2000. Bundesamt für Statistik, Neuchâtel 2002, ISBN 3-303-01154-0
  18. ↑ Ständige Wohnbevölkerung nach Staatsangehörigkeitskategorie, Geschlecht und Gemeinde (Ständige Wohnbevölkerung)
  19. ↑ http://www.zuginsuomikoulu.ch
  20. ↑ http://www.evz.ch/team/kader/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Zug&oldid=22137328”