Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2013

Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2013 järjestettiin 10.–18. elokuuta 2013 Venäjän pääkaupungissa Moskovassa. Kisat olivat järjestyksessä 14. ulkoradan MM-kilpailut ja kisa-areenana toimi Lužniki.

Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2013
Sijainti Moskova
 Venäjä
Kilpailupaikka Lužniki
Osallistujamaita 206
Kilpailulajeja 24
Avajaiset 10. elokuuta
Päättäjäiset 18. elokuuta
2011
2015
Lužnikin stadion MM-kilpailujen aikana.

Tulokset muokkaa

Miehet muokkaa

Juoksu- ja kävelylajit muokkaa

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
11.8.
  Usain Bolt
  Jamaika
9,77 SB Jamaikalainen Usain Bolt lähti ennakkosuosikkina kilpailuun, kun hallitseva maailmanmestari Yohan Blake kärsi loukkaantumisesta ja Tyson Gay jäi kiinni dopingin käytöstä.[1]

Bolt sai kisaan heikon lähdön, mutta sateesta ja 0,3 m/s vastatuulesta huolimatta hän voitti finaalin kauden parhaalla ajallaan.[2][3]
  Justin Gatlin
  Yhdysvallat
9,85 SB
  Nesta Carter
  Jamaika
9,95
 
200 m
17.8.
  Usain Bolt
  Jamaika
19,66 WL
  Warren Weir
  Jamaika
19,79 PB
  Curtis Mitchell
  Yhdysvallat
20,04
 
400 m
13.8.
  LaShawn Merritt
  Yhdysvallat
43,74 WL, PB
  Tony McQuay
  Yhdysvallat
44,40 PB
  Luguelín Santos
  Dominikaaninen tasavalta
44,52 SB
 
800 m
13.8.
  Mohammed Aman
  Etiopia
1.43,31 SB
  Nick Symmonds
  Yhdysvallat
1.43,55 SB
  Ayanleh Souleiman
  Djibouti
1.43,76
 
1 500 m
18.8.
  Asbel Kipruto Kiprop
  Kenia
3.36,28
  Matthew Centrowitz
  Yhdysvallat
3.36,78
  Johan Cronje
  Etelä-Afrikka
3.36,83
 
5 000 m
16.8.
  Mohamed Farah
  Iso-Britannia
13.26,98
  Hagos Gebrhiwet
  Etiopia
13.27,26
  Isiah Kiplangat Koech
  Kenia
13.27,26
 
10 000 m
10.8.
  Mohamed Farah
  Iso-Britannia
27.21,71 SB [4]
  Ibrahim Jeilan
  Etiopia
27.22,23 SB
  Paul Kipngetich Tanui
  Kenia
27.22,61
 
Maraton
17.8.
  Stephen Kiprotich
  Uganda
2.09.51
  Lelisa Desisa
  Etiopia
2.10.12
  Tadese Tola
  Etiopia
2.10.23
 
3 000 m ej
15.8.
  Ezekiel Kemboi
  Kenia
8.06,01
  Conseslus Kipruto
  Kenia
8.06,37
  Mahiedine Mekhissi-Benabbad
  Ranska
8.07,86
 
110 m aj
12.8.
  David Oliver
  Yhdysvallat
13,00 WL
  Ryan Wilson
  Yhdysvallat
13,13
  Sergei Šubenkov
  Venäjä
13,24
 
400 m aj
15.8.
  Jehue Gordon
  Trinidad ja Tobago
47,69 WL, NR
  Michael Tinsley
  Yhdysvallat
47,70 PB
  Emir Bekrić
  Serbia
48,05 NR
 
20 km kävely
11.8.
  Chen Ding
  Kiina
1.21.09 SB Kilpailun voitti alun perin Venäjän Aleksandr Ivanov ajalla 1.20.58, mutta hänet hylättiin dopingin takia vuonna 2020.[5][6]
  Miguel Ángel López
  Espanja
1.21.21 SB
  João Vieira
  Portugali
1.22.05
 
50 km kävely
14.8.
  Robert Heffernan
  Irlanti
3.37.56 WL Alun perin toiseksi sijoittunut Venäjän Mihail Ryžov (ajalla 3.38.58) hylättiin myöhemmin dopingin takia.
  Jared Tallent
  Australia
3.40.03 SB
  Ihor Hlavan
  Ukraina
3.40.39 NR
 
4×100 m
18.8.
    Jamaika
Nesta Carter
Kemar Bailey-Cole
Nickel Ashmeade
Usain Bolt
Warren Weir*
Oshane Bailey*
37,36 WL *Juoksivat alkuerissä
    Yhdysvallat
Charles Silmon
Mike Rodgers
Rakieem Salaam
Justin Gatlin
37,66
    Kanada
Gavin Smellie
Aaron Brown
Dontae Richards-Kwok
Justyn Warner
37,92 SB
 
4×400 m
16.8.
    Yhdysvallat
David Verburg
Tony McQuay
Arman Hall
LaShawn Merritt
James Harris*
Joshua Mance*
2.58,71 WL Alun perin kolmanneksi sijoittunut Venäjän joukkue (joukkueessa Maksim Dyldin, Lev Mosin, Sergei Petuhov, Vladimir Krasnov ajalla 2.59,90) hylättiin vuonna 2017 Maksim Dyldinin dopingin käytön vuoksi.
*Juoksivat alkuerissä
    Jamaika
Rusheen McDonald
Edino Steele
Omar Johnson
Javon Francis
Javere Bell*
2.59,88 SB
    Iso-Britannia
Conrad Williams
Martyn Rooney
Michael Bingham
Nigel Levine
Jamie Bowie*
3.00,88
 
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras

Kenttälajit muokkaa

Laji Sijoitukset Selostus
Korkeushyppy
15.8.
  Bohdan Bondarenko
  Ukraina
241 CR, NR Bondarenko teki uuden kisaennätyksen kaikkien aikojen kovatasoisimmassa arvokisafinaalissa. Lisäksi ukrainalainen yritti kolmesti uutta maailmanennätystä, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta vanha ME jäi edelleen voimaan.[7]
  Mutaz Essa Barshim
  Qatar
238
  Derek Drouin
  Kanada
238 NR
 
Seiväshyppy
12.8.
  Raphael Holzdeppe
  Saksa
589
  Renaud Lavillenie
  Ranska
589
  Björn Otto
  Saksa
582
 
Pituushyppy
16.8.
  Aleksandr Menkov
  Venäjä
856 WL, NR
  Ignisious Gaisah
  Alankomaat
829 NR
  Luis Rivera
  Meksiko
827
 
Kolmiloikka
18.8.
  Teddy Tamgho
  Ranska
18,04 WL, NR
  Pedro Pablo Pichardo
  Kuuba
17,68
  Will Claye
  Yhdysvallat
17,52 SB
 
Kuulantyöntö
16.8.
  David Storl
  Saksa
21,73 SB
  Ryan Whiting
  Yhdysvallat
21,57
  Dylan Armstrong
  Kanada
21,34 SB
 
Kiekonheitto
13.8.
  Robert Harting
  Saksa
69,11
  Piotr Małachowski
  Puola
68,36
  Gerd Kanter
  Viro
65,19
 
Moukarinheitto
12.8.
  Paweł Fajdek
  Puola
81,97 WL PB
  Krisztián Pars
  Unkari
80,30
  Lukáš Melich
  Tšekki
79,36
 
Keihäänheitto
17.8.
laajemmin
  Vítězslav Veselý
  Tšekki
87,17
  Tero Pitkämäki
  Suomi
87,07
  Dmitri Tarabin
  Venäjä
86,23
 
Kymmenottelu
10.–11.8.
  Ashton Eaton
  Yhdysvallat
8809 WL
  Michael Schrader
  Saksa
8670 PB
  Damian Warner
  Kanada
8512 PB
 
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras

Naiset muokkaa

Juoksu- ja kävelylajit muokkaa

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
12.8.
  Shelly-Ann Fraser-Pryce
  Jamaika
10,71 WL Fraser-Pryce otti jo lähdössä selvän eron muihin, ja vei ylivoimaisella suorituksella MM-kullan. Norsunluurannikon Ahouré oli historian ensimmäinen afrikkalainen mitalisti naisten sadalla metrillä.[8]
  Murielle Ahouré
  Norsunluurannikko
10,93
  Carmelita Jeter
  Yhdysvallat
10,94
 
200 m
16.8.
  Shelly-Ann Fraser-Pryce
  Jamaika
22,17 Fraser-Prycen ennakkoon kovin vastus, Allyson Felix, keskeytti finaalin loukkaantumisen vuoksi. [9]
  Murielle Ahouré
  Norsunluurannikko
22,32
  Blessing Okagbare
  Nigeria
22,32
 
400 m
12.8.
  Christine Ohuruogu
  Iso-Britannia
49,41 NR Botswanalainen Montsho luuli voittavansa, eikä heittäytynyt ratkaisuhetkillä, vaan ylitti maaliviivan selkä suorana ja jäi hopealle.[10] Alun perin kolmanneksi sijoittunut venäläinen Antonina Krivošapka (49,78) hylättiin dopingin takia vuonna 2017.
  Amantle Montsho
  Botswana
49,41
  Stephenie Ann McPherson
  Jamaika
49,99
 
800 m
18.8.
  Eunice Jepkoech Sum
  Kenia
1.57,38 PB Alun perin toiseksi sijoittui venäläinen Marija Savinova (1.57,80 SB) hylättiin vuonna 2017 dopingin takia.
  Brenda Martinez
  Yhdysvallat
1.57,91 PB
  Alysia Montaño
  Yhdysvallat
1.57,95
 
1 500 m
15.8.
  Abeba Aregawi
  Ruotsi
4.02,67
  Jennifer Simpson
  Yhdysvallat
4.02,99
  Hellen Onsando Obiri
  Kenia
4.03,86
 
5 000 m
17.8.
  Meseret Defar
  Etiopia
14.50,19
  Mercy Cherono
  Kenia
14.51,22
  Almaz Ayana
  Etiopia
14.51,33
 
10 000 m
11.8.
  Tirunesh Dibaba
  Etiopia
30.43,35
  Gladys Cherono
  Kenia
30.45,17
  Belaynesh Oljira
  Etiopia
30.46,98
 
Maraton
10.8.
  Edna Kiplagat
  Kenia
2.25.44 Edna Kiplagat voitti MM-kilpailujen ensimmäisen mitalin. Hopeamitalisti Straneo johti kilpailua alusta aina 40 kilometriin saakka, kunnes Kiplagat ohitti hänet voittaen lopulta 14 sekunnilla. Kolmannelle ja neljännelle sijalle sijoittuivat japanilaiset urheilijat.[11][12]
  Valeria Straneo
  Italia
2.25.58 SB
  Kayoko Fukushi
  Japani
2.27.45
 
3 000 m ej
13.8.
  Milcah Chemos Cheywa
  Kenia
9.11,65 WL
  Lidya Chepkurui
  Kenia
9.12,55 PB
  Sofia Assefa
  Etiopia
9.12,84 SB
 
100 m aj
17.8.
  Brianna Rollins
  Yhdysvallat
12,44
  Sally Pearson
  Australia
12,50 SB
  Tiffany Porter
  Iso-Britannia
12,55 PB
 
400 m aj
15.8.
  Zuzana Hejnová
  Tšekki
52,83 WL, NR Hieman hitaasta lähdöstä huolimatta Hejnová otti ensimmäisen arvokisamestaruutensa selvällä erolla. Samalla hän teki uuden maansa ennätyksen ja maailman kauden kärkituloksen.[13]
  Dalilah Muhammad
  Yhdysvallat
54,09
  Lashinda Demus
  Yhdysvallat
54,27
 
20 km kävely
13.8.
  Liu Hong
  Kiina
1.28.10 Alun perin ensimmäiseksi sijoittunut Venäjän Jelena Lašmanova (ajalla 1.27.08) ja toiseksi sijoittunut Venäjän Anisja Kirdjapkina (ajalla 1.27.11) hylättiin myöhemmin dopingin takia.[14]
  Sun Huanhuan
  Kiina
1.28.32
  Elisa Rigaudo
  Italia
1.28.41
 
4×100 m
18.8.
    Jamaika
Carrie Russell
Kerron Stewart
Schillonie Calvert
Shelly-Ann Fraser-Pryce
Sheri-Ann Brooks*
41,29 CR *Juoksi alkuerissä
    Yhdysvallat
Jeneba Tarmoh
Alexandria Anderson
English Gardner
Octavious Freeman
42,75
    Iso-Britannia
Dina Asher-Smith
Ashleigh Nelson
Annabelle Lewis
Hayley Jones
42,87
 
4×400 m
17.8.
    Yhdysvallat
Jessica Beard
Natasha Hastings
Ashley Spencer
Francena McCorory
Joanna Atkins*
3.20,41 SB Kilpailun voitti alun perin Venäjä (ajalla 3.20,19, joukkueessa juoksivat Julija Guštšina, Tatjana Firova, Ksenija Ryžova, Antonina Krivošapka, Natalja Antjuh*), mutta se hylättiin vuonna 2017 Krivošapkan dopingkäryn takia. Kilpailun mitalit jaettiin uudestaan 4. elokuuta 2017 Lontoon MM-kisojen yhteydessä[15].

*Juoksivat alkuerissä
    Iso-Britannia
Eilidh Child
Shana Cox
Margaret Adeoye
Christine Ohuruogu
3.22,61 SB
    Ranska
Marie Gayot
Lénora Guion-Firmin
Muriel Hurtis
Floria Guei
Phara Anacharsis*
3.24,21
 
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras

Kenttälajit muokkaa

Laji Sijoitukset Selostus
Korkeushyppy
17.8.
  Brigetta Barrett
  Yhdysvallat
200 Kilpailun alkuperäinen voittaja Venäjän Svetlana Školina (203 cm) hylättiin myöhemmin dopingin takia.
  Ruth Beitia
  Espanja
Anna Tšitšerova
  Venäjä
197
 
 
Seiväshyppy
13.8.
  Jelena Isinbajeva
  Venäjä
489 SB
  Jennifer Suhr
  Yhdysvallat
482
  Yarisley Silva
  Kuuba
482
 
Pituushyppy
11.8.
  Brittney Reese
  Yhdysvallat
701 Karsinnassa vaikeuksissa ollut ja viimeisenä loppukilpailuun selviytynyt ennakkosuosikki Reese palasi omalle tasolleen ja otti kultaa. Myös sadan ja kahdensadan metrin juoksuihin osallistunut Nigerian Okagbare jäi kahden sentin päähän kultamitalista.[16]
  Blessing Okagbare
  Nigeria
699
  Ivana Španović
  Serbia
682 NR
 
Kolmiloikka
15.8.
  Caterine Ibargüen
  Kolumbia
14,85 WL
  Jekaterina Koneva
  Venäjä
14,81
  Olha Saladuh’a
  Ukraina
14,65
 
Kuulantyöntö
12.8.
  Valerie Adams
  Uusi-Seelanti
20,88
  Christina Schwanitz
  Saksa
20,41 PB
  Gong Lijiao
  Kiina
19,95
 
Kiekonheitto
11.8.
  Sandra Perković
  Kroatia
67,99
  Mélina Robert-Michon
  Ranska
66,28 NR
  Yarelis Barrios
  Kuuba
64,96
 
Moukarinheitto
16.8.
  Anita Włodarczyk
  Puola
78,46 NR Kilpailun alun perin voittanut Venäjän Tatjana Lysenko (tuloksella 78,80) hylättiin myöhemmin dopingin takia.
  Zhang Wenxiu
  Kiina
75,58 SB
  Wang Zheng
  Kiina
74,90 PB
 
Keihäänheitto
18.8.
  Christina Obergföll
  Saksa
69,05 SB
  Kimberley Mickle
  Australia
66,60 PB
  Marija Abakumova
  Venäjä
65,09
 
Seitsenottelu
12.-13.8.
  Hanna Melnytšenko
  Ukraina
6586 PB Ennakkosuosikkien jäädessä loukkaantumisten takia sivuun palkintokorokkeelle nousi kolme ensimmäiset aikuisten arvokisamitalinsa ottanutta urheilijaa.[17]
  Brianne Theisen-Eaton
  Kanada
6530 PB
  Dafne Schippers
  Alankomaat
6477 NR
 
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras

Mitalitaulukko muokkaa

      Isäntämaa

Sija Maa       Yht
1   Yhdysvallat 8 13 5 26
2   Jamaika 6 2 2 10
3   Kenia 5 4 3 12
4   Saksa 4 2 1 7
5   Etiopia 3 3 4 10
6   Iso-Britannia 3 1 3 7
7   Venäjä 2 2 3 7
8   Kiina 2 2 2 6
9   Puola 2 1 0 3
10   Ukraina 2 0 2 4
11   Tšekki 2 0 1 3
12   Ranska 1 2 2 5
13   Irlanti 1 0 0 1
13   Kolumbia 1 0 0 1
13   Kroatia 1 0 0 1
13   Ruotsi 1 0 0 1
13   Trinidad ja Tobago 1 0 0 1
13   Uganda 1 0 0 1
13   Uusi-Seelanti 1 0 0 1
20   Australia 0 3 0 3
21   Espanja 0 2 0 2
21   Norsunluurannikko 0 2 0 2
23   Kanada 0 1 4 5
24   Kuuba 0 1 2 3
25   Alankomaat 0 1 1 2
25   Italia 0 1 1 2
25   Nigeria 0 1 1 2
28   Botswana 0 1 0 1
28   Qatar 0 1 0 1
28   Suomi 0 1 0 1
28   Unkari 0 1 0 1
32   Serbia 0 0 2 2
33   Djibouti 0 0 1 1
33   Dominikaaninen tasavalta 0 0 1 1
33   Etelä-Afrikka 0 0 1 1
33   Japani 0 0 1 1
33   Meksiko 0 0 1 1
33   Portugali 0 0 1 1
33   Viro 0 0 1 1
Yhteensä 47 48 46 142

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Tulokset Kansainvälinen yleisurheiluliitto. Viitattu 25.7.2022 (englanniksi)
  • Mitalitaulukko Kansainvälinen yleisurheiluliitto. Viitattu 25.7.2022 (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Aleksi Ylä-Anttila: Usain Boltilla loistavat mahdollisuudet tehdä MM-historiaa 5. elokuuta 2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 7.8.2013. Viitattu 10.8.2013.
  2. Bolt ylivoimainen 100 metrin finaalissa 11.8.2013. Iltalehti. Viitattu 11.8.2013.
  3. Sakari Lund: Bolt piti jälleen haastajat kurissa - MM-kultaa ajalla 9,77 Yle Urheilu. Viitattu 11.8.2013.
  4. http://www.iaaf.org/competitions/iaaf-world-championships/14th-iaaf-world-championships-4873/results/men/10000-metres/final. Viitattu 10.8.2013.
  5. Latest sanctions for doping and non-doping violations (pdf) maaliskuu 2020. Athletics Integrity Unit. Arkistoitu 7.4.2020. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
  6. Global List of Ineligible Persons www.athleticsintegrity.org. Athletics Integrity Unit. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
  7. Uusitalo, Timo: Huikea korkeusfinaali - Kylmähermoinen Bondarenko hätyytteli ME:tä 15. elokuuta 2013. YLE. Viitattu 16.8.2013.
  8. Fraser-Pryce rynnisti ylivoimaisesti maailman nopeimmaksi naiseksi, YLE 13.8.2013
  9. YLE 16.8.2013
  10. Ohuruogu MM-kultaan trillerissä – Toinen suosikki tunaroi pahoin, YLE 12.8.2013
  11. Marathon Result - Women IAAF. Viitattu 10.8.2013. (englanniksi)
  12. MM-kisojen ensimmäinen kultamitali Keniaan 10. elokuuta 2013. Yle. Viitattu 10.8.2013.
  13. Hejnova otti ensimmäisen suurvoittonsa hirmuajalla 15. elokuuta 2013. Yle. Viitattu 15.8.2013.
  14. Butler, Mark (toim.): World Athletics Statistics Handbook (pdf) (s. 389) 2022. World Athletics. Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
  15. Ennis-Hill and US women’s 4x400m team to receive reallocated gold medals in London iaaf.org. 22.7.2017. Viitattu 3.9.2017.
  16. Rajamäki, Sinikka: Reese kukisti kuumeen ja juhli kultaa 12. elokuuta 2013. YLE. Viitattu 16.8.2013.
  17. Kivimäki, Jyri: Seitsenottelun voitto Ukrainaan, Eatonin perheeseen MM-hopeaa 13. elokuuta 2013. YLE. Viitattu 16.8.2013.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons