Ylä-Kanada
Iso-Britannian siirtomaa
Ylä-Kanada (engl. Upper Canada) oli vuosina 1791–1840 brittiläinen territorio, joka sijaitsi Kanadassa nykyisen Ontarion provinssin eteläosassa, St. Lawrencen yläjuoksulla, Ontario- ja Eriejärvien pohjoispuolella.
Ylä-Kanada
nykyinen Kanada
Ylä-Kanada syntyi vuonna 1791, kun brittiläiset uudisasukkaat ja amerikkalaiset lojalistit halusivat alueelle britannialaiset laitokset ja lainsäädännön, erityisesti brittiläisen maanomistuslain. Samaan aikaan luodussa Ala-Kanadassa käytettiin ranskalaista lainsäädäntöä. Territoriot lakkasivat olemasta vuonna 1840, kun ne yhdistyivät Kanadan provinssiksi.
Ylä-Kanadan pääkaupunki oli aluksi Newark (nykyinen Niagara-on-the-Lake), mutta se vaihtui 1. helmikuuta 1796 Yorkiin (nykyinen Toronto).