Yhteisvastuukeräys
Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys. Tuotosta 60 % ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta katastrofiapuun, 20 % käytetään kotimaassa vuosittain vaihtuvaan kohteeseen ja 20 % kirkon paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön.[1]
Yhteisvastuukeräys yhtäältä välittää apua lähelle ja kauas, toisaalta se nostaa osaltaan esiin sellaisia ihmisryhmiä ja teemoja, jotka ovat vaarassa joutua yhteiskunnan marginaaliin. Varainhankinnan ohella Yhteisvastuukeräys on yhteiskunnallinen vaikuttamiskampanja. Yhteisvastuu on toiminut 2000-luvulla kotimaassa yksinäisten ja turvattomien vanhusten, koulutuksesta pudonneiden nuorten, päihdeongelmista kärsivien naisten, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja huostaan otettujen lasten hyväksi.
Yhteisvastuukeräyksen toimeenpanija on Kirkkopalvelut ry. Keräys toteutetaan noin 4 000 vapaaehtoisen toimin. Keräyksen suojelija, tasavallan presidentti, avaa televisiopuheellaan keräyksen helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Varoja kerätään listojen, lippaiden, pankkisiirtojen, internetin, lahjoituspuhelimen, yrityskirjeiden, tapahtumien ja myyjäisten sekä myytävien Yhteisvastuu-tuotteiden avulla.
Historiaa muokkaa
Tapahtuma on perustettu vuonna 1949 sodanaikaisen Kansanapu-keräyksen jatkajaksi, ja ensimmäinen keräys järjestettiin vuonna 1950. Keräyksen nimen keksi Varkauden kirkkoherra Kustaa Sarsa. Alusta alkaen Yhteisvastuukeräyksen suojelijana on toiminut tasavallan presidentti.[2]
Vuoteen 1963 saakka kerättiin kotimaan hädänalaisille, sen jälkeen Yhteisvastuukeräys-tuottoa on ohjattu myös heikoimmassa asemassa oleville kehitysmaissa ja katastrofien uhreille eri puolilla maailmaa.
Ensimmäisen kerran keräyslipasta käytettiin Porvoon hiippakunnassa vuonna 1969. Vuonna 1970 keräyskampanjassa oli mukana Peppi Pitkätossu.[2]
Keräystuloksia muokkaa
Keräystulokset 2000-luvulla:
- 2000 tulos: 5 233 927,18 euroa
- 2001 tulos: 4 666 028,77 euroa
- 2002 tulos: 5 225 287,16 euroa
- 2003 tulos: 4 763 254,67 euroa
- 2004 tulos: 4 824 996,64 euroa
- 2005 tulos: 4 706 493,16 euroa
- 2006 tulos: 5 075 140,55 euroa
- 2007 tulos: 5 024 288 euroa
- 2008 tulos: 4 714 776 euroa
- 2009 tulos: 4 383 774 euroa
Yksittäisten seurakuntien kolme parasta (mitattuna euroa/seurakunnan jäsen) vuonna 2008 olivat Karijoki (10,25 euroa, vuonna 2007 9,03 euroa), Utsjoki 7,49 euroa ja Pello (6,41 euroa, vuonna 2007 5,92 euroa).
Keräykset muokkaa
2008 muokkaa
Yhteisvastuukeräys 2008 tuki kehitysvammaisten ihmisten työllistämistä ja liberialaisten omavaraisuuden lisäämistä. Kotimaan Yhteisvastuu 2008 -hankkeen toteuttivat Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Nuorten Ystävät ja Förbundet De Utvecklingsstördas Väl (FDUV).
2009 muokkaa
Vuoden 2009 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuettiin Suomen maahanmuuttajien työllistymistä ja köyhimpien ihmisten toimeentuloa Bangladeshissa.
2010 muokkaa
Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräyksen teemana olivat köyhät lapsiperheet. Keräys jäi historiaan, kun se päätettiin aloittaa etuajassa jo tammikuun puolivälissä. Syynä oli ulkomainen kohde, Haiti. Kun Haitissa tapahtui maanjäristys tammikuussa, päätettiin keräys aloittaa etuajassa. Viralliseen avauspäivään 7. helmikuuta asti kerätyt tulot menivät Kirkon Ulkomaanavun hätäapuun Haitissa.
2014 muokkaa
Vuonna 2014 Yhteisvastuukeräys tuki alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä Guatemalassa. Suomalaisena kohteena oli saattohoitotyö.[3]
2015 muokkaa
Vuonna 2015 Yhteisvastuukeräys tuki koulutusta Haitissa. Suomalaisena kohteena oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Yhteisvastuu yhteisvastuu.fi. Viitattu 11.3.2022.
- ↑ a b Tunnetko Yhteisvastuun?. Yhteisvastuu 2007, 2007, s. 2.
- ↑ Yhteisvastuukeräys 2014; Kirkon ulkomaanapu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yhteisvastuukeräys 2015 tukee koulutusta Haitissa; Kirkon ulkomaanapu (Arkistoitu – Internet Archive)