Yhdysvaltain perustuslain 13. lisäys

Yhdysvaltain perustuslain 13. lisäys (engl. Thirteenth Amendment to the United States Constitution) on Yhdysvaltain perustuslain lisäys, joka kieltää orjuuden ja pakkotyön muuten kuin rangaistuksena rikoksista koko liittovaltion alueella. Lakiehdotus hyväksyttiin edustajainhuoneessa 8. huhtikuuta 1864, senaatissa 31. tammikuuta 1865 ja pantiin täytäntöön 6. joulukuuta 1865. Perustuslain 13. lisäys hyväksyttiin orjuutta vastustaneen Unionin lyötyä orjuutta kannattaneen Konfederaation. Lisäys oli ensimmäinen kolmesta niin kutsutusta Reconstruction Amendments -lisäyksestä.

Yhdysvaltain perustuslain 13. lisäys
Perustuslain 13. lisäys Yhdysvaltain kansallisarkistossa.
Perustuslain 13. lisäys Yhdysvaltain kansallisarkistossa.
Hyväksytty kongressissa 31. tammikuuta 1865
Ratifioitu 6. joulukuuta 1865
Sisältö orjuuden kieltäminen
Osa sarjaa Reconstruction Amendments

Perustuslain 13. lisäyksen hyväksymisen jälkeen vanhat etelävaltiot yrittivät orjuuttaa mustia uudelleen luomalla niin kutsuttuja Black Codes -lakeja. Esimerkiksi Etelä-Carolinassa mustia vaadittiin vangitsemisen uhalla hankkimaan nopeasti työpaikka (mikä käytännössä tarkoitti erittäin matalapalkkaista työtä) ja maksamaan ylimääräisiä veroja. Black Codes -lakien kieltämistä hankaloitti ahkerasti veto-oikeuttaan käyttänyt presidentti Andrew Johnson, jonka mielestä orjuuden kieltäminen tai salliminen kuului jokaisen osavaltion itsemääräämisoikeuksiin. Orjavastainen kongressi onnistui kuitenkin lopulta estämään Black Codes -lait, kun se hyväksyi 1860- ja 1870-lukujen taitteessa kansalaisoikeuslain sekä perustuslain 14. ja 15. lisäyksen.[1]

Teksti muokkaa

»Section 1. Neither slavery nor involuntary servitude, except as a punishment for crime whereof the party shall have been duly convicted, shall exist within the United States, or any place subject to their jurisdiction.

Section 2. Congress shall have power to enforce this article by appropriate legislation.[2]»

Suomennettuna:

»1. Orjuutta ja pakollista palvelussuhdetta, muutoin kuin rangaistuksena rikoksesta, johon asianosainen on laillisesti todettu syylliseksi, ei sallita

Yhdysvalloissa eikä missään sen tuomiovaltaan kuuluvassa paikassa.

2. Kongressilla on valta saattaa tämä artikla voimaan asianmukaisella lainsäädännöllä.[3][4][5][6]»

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa