Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot
.svg)
Nykyiset jäsenvaltiot muokkaa
Yhdistyneisiin kansakuntiin on liittynyt tähän mennessä (lokakuu 2022) 193 jäsenvaltiota.
Entiset jäsenvaltiot muokkaa
| Valtio | Alkamisvuosi | Päättymisvuosi | Seuraajavaltio(t) |
|---|---|---|---|
 Kiinan tasavalta
|
1945 | 1971 [2] [3][4][5] |  Kiinan kansantasavalta
|
 Tšekkoslovakia (vuosina 1990–1992 nimimuodossa Tšekin ja Slovakian liittotasavalta)
|
1945 | 1992[6] |  Slovakia ja Tšekki
|
 Neuvostoliitto
|
1945 | 1991[6] |  Venäjä
|
 Jugoslavia
|
1945 | 1992[7][8][9] [6] [10] [11] [9] [12] | .svg){kind=small} Bosnia ja Hertsegovina,  Kroatia,  Slovenia,  Pohjois-Makedonia,  Serbia ja Montenegro
|
 Jemenin arabitasavalta
|
1947 | 1990[6] |  Jemen
|
 Malaijan liittovaltio
|
1957 | 1963 |  Malesia (vuodesta 1965 myös  Singapore)
|
 Yhdistynyt arabitasavalta
|
1958 | 1961[6] |  Syyria ja  Egypti
|
 Tanganjika
|
1961 | 1964[13][6] |  Tansania
|
 Sansibar
|
1963 | 1964 [6][13] | |
 Jemenin demokraattinen kansantasavalta (Demokraattinen Jemen)
|
1967 | 1990[6] | Jemen
|
 Saksan demokraattinen tasavalta
|
1973 | 1990 [6] |  Saksa
|
| Saksan liittotasavalta
| |||
| Serbia ja Montenegro
|
2000 | 2006 [6] |  Serbia
|
Tarkkailijajäsenet muokkaa
| Tarkkailija[14] | Vuodesta | Lisätietoja |
|---|---|---|
.svg){kind=small} Pyhä istuin (Vatikaani)
|
1964 | 1964: tarkkailijan status. 2004 (A/RES/58/314): täysjäsenyys tunnustettu paitsi äänestyksissä. Oikeus osallistua keskusteluihin ilman välittäjää |
 Palestiina
|
1974 (A/RES/3237 (XXIX)): tarkkailijan status 1988 (A/RES/43/160): oikeus osallistua keskusteluihin ilman välittäjää 1988 (A/RES/43/177): alkoi käyttää nimeä Palestiina 1998 (A/RES/52/250): oikeus osallistua yleiskokouksiin |
1974: tunnustettiin palestiinalaisten viralliseksi edustajaksi vuoden 1974 Arabiliiton kokouksessa ja myöhemmin 100 valtion kesken joilla on myös diplomaattiset suhteet Israeliin 1974: tunnustettiin YK:n yleiskokouksen resuluution 3236 mukaan ainoaksi Palestiinan kysymyksen viralliseksi elimeksi ja samalla palestiinalaisten oikeuksista saada itsenäinen suvereeni Palestiina 1988: julistautui itsenäiseksi Palestiinanvaltioksi 1994: Palestiinalaishallinto perustettiin palestiinalaisalueille Oslon sopimuksen mukaan jonka allekirjoitti PLO, Israel, USA ja Venäjä |
Entiset tarkkailijavaltiot[15] muokkaa
| Valtio | Saanut tarkkailija-aseman | Saanut pysyvän jäsenmaan aseman | Ajanjakso |
|---|---|---|---|
 Sveitsi |
1946 | 2002 | 56 vuotta |
 Korean tasavalta |
1949 | 1991 | 42 vuotta |
 Itävalta |
1952 | 1955 | 3 vuotta |
 Suomi |
1952 | 1955 | 3 vuotta |
| Saksan liittotasavalta |
1952 | 1973 | 21 vuotta |
 Italia |
1952 | 1955 | 3 vuotta |
 Japani |
1952 | 1956 | 4 vuotta |
 Vietnamin tasavalta |
1952 | Yhdistyi Pohjois-Vietnamin kanssa 1975 | 24 vuotta |
 Espanja |
1955 | 1955 | Alle vuosi |
 Monaco |
1956 | 1993 | 37 vuotta |
 Kuwait |
1962 | 1963 | 1 vuosi |
| Saksan demokraattinen tasavalta |
1972 | 1973 | 1 vuosi |
 Bangladesh |
1973 | 1974 | 1 vuosi |
 Korean demokraattinen kansantasavalta |
1973 | 1991 | 18 vuotta |
 Vietnamin demokraattinen tasavalta |
1975 | 1977[16] | 1 vuosi |
 Vietnamin sosialistinen tasavalta |
1976 | 1977 | 1 vuosi |
Ryhmittymät muokkaa
| Järjestö tai ryhmittymä [14] | Tarkkailijan oikeus | Tyyppi |
|---|---|---|
| Punaisen Ristin kansainvälinen komitea | 1990 | yksityinen sveitsiläinen komitea, jolla on erityisiä oikeuksia sekä immuniteetti |
| Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto | 1994 | federaatio, joka on Punaisen ristin elin |
| Parlamenttienvälinen liitto | 2002 | kansallisten parlamentien välinen etujärjestö |
| Kansainvälinen rikostuomioistuin | 2004 | kansainvälinen oikeus |
| Kansainvälinen Olympiakomitea | 2009 | urheilujärjestö, joka edustaa kansallisia olympiakomiteoita. |
| Maltan ritarikunta | 1994 | suvereeninen ryhmittymä, joka ei ole itsenäinen valtio |
Kansainväliset järjestöt muokkaa
| Organisaatio [14] | Vuodesta [14] |
|---|---|
| AKT-maat | 1981 |
| Afrikan kehityspankki | 1987 |
| Afrikan Unioni (entinen OAU) | 1965 ja 2002 |
| Andien yhteisö | 1997 |
| Aasian kehityspankki | 2002 |
| ASEAN | 2006 |
| Mustanmeren talousjärjestö | 1999 |
| Caricom | 1991 |
| Kollektiivinen turvallisuusjärjestö | 2004 |
| Itsenäisten valtioiden yhteisö | 1994 |
| Kansainyhteisö | 1976 |
| Portugalinkielisten maiden yhteisö | 1999 |
| Euroopan neuvosto | 1989 |
| ECOWAS | 2004 |
| Euroopan unioni | 1974/2011 |
| GUAM | 2003 |
| Ibero-Amerikka | 2005 |
| Interpol | 1996 |
| International Hydrographic Organization | 2001 |
| Kansainvälinen siirtolaisjärjestö | 1992 |
| Organisation Internationale de la Francophonie | 1978 |
| Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto | 1999 |
| Latinalaisen Amerikan yhdentymisliitto | 2005 |
| Arabiliitto | 1950 |
| OPEC | 2006 |
| OECD | 1998 |
| ETYJ | 1993 |
| Amerikan valtioiden järjestö | 1948 |
| Islamilainen konferenssi | 1975 |
| Shanghain yhteistyöjärjestö | 2004 |
| Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö | 2004 |
Kiinan tasavallan edustus Yhdistyneissä kansakunnissa muokkaa
Kiinan tasavalta oli yksi viidestä YK:n perustajajäsenestä 1945. Kiinan sisällissodan jälkeen 1949 Guomindangin hallitsema tasavalta pakeni Taiwanin saarelle ja kommunistipuolue julisti Kiinan kansantasavallan perustetuksi.
Kiinan tasavalta jatkoi edustusta YK:ssa huolimatta sen huomattavan pienestä maa-alueesta ja väestöstä verrattuna mantereella sijaitsevaan Kiinan kansantasavaltaan. Lopulta YK:n päätöslauselma 2758 yleiskokouksessa 25. lokakuuta 1971 erotti Kiinan tasavallan kaikista YK:n elimistä ja Kiinan kansantasavalta sai sen paikan myös turvallisuusneuvostossa. Kiinan tasavalta on yrittänyt useita kertoja päästä uudelleen YK:n jäseneksi – ei koko Kiinan, vaan ainoastaan Taiwanin 23 miljoonan asukkaan edustajana – mutta sitä ei ole hyväksytty.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Member States of the United Nations UN Member States of the United Nations. United Nations. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ 1971 Year in Review: Red China Admitted to UN upi.com.
- ↑ FINAL CLAUSES OF MULTILATERAL TREATIES United Nations. ”Hence, instruments received from the Taiwan Province of China will not be accepted by the Secretary-General in his capacity as depositary.” Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Taiwan's UN Dilemma: To Be or Not To Be June 2012. Brookings Institution. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Charter of the United Nations, Chapter V: The Security Council 17.6.2015. United Nations.
- ↑ a b c d e f g h i j Yearbook of the United Nations United Nations. Arkistoitu 15.8.2010. Viitattu 9.1.2019.
- ↑ Paul L. Montgomery. "3 Ex-Yugoslav Republics Are Accepted into U.N.", 23 .5.1992. Archived from the original on 29 .7.2012.
- ↑ Lewis, Paul. "U.N. Compromise Lets Macedonia Be a Member", 8 .4.1993.
- ↑ a b "A Different Yugoslavia, 8 Years Later, Takes Its Seat at the U.N.", 2 November 2000.
- ↑ Burns, John F.. "Confirming Split, Last 2 Republics Proclaim a Small New Yugoslavia", 28 .4.1992.
- ↑ Sudetic, Chuck. "U.N. Expulsion of Yugoslavia Breeds Defiance and Finger-Pointing", 24 .9.1992.
- ↑ "Yugoslavia consigned to history", BBC News, 4 .2.2003.
- ↑ a b Growth in United Nations membership, 1945–present 6.8.2015. United Nations.
- ↑ a b c d Non-member States of the United Nations Non-UN Member States of the United Nations. United Nations. Viitattu 13.04.2013.
- ↑ Connie L. McNeely (1995). Constructing the nation-state: international organization and prescriptive action. Greenwood Publishing Group, 44–45. ISBN 978-0-313-29398-6. Viitattu 1 .5.2011.
- ↑ United Nations Official Document un.org. Arkistoitu 28 December 2016. Viitattu 4 May 2018.
Aiheesta muualla muokkaa
- Virallinen jäsenluettelo (englanniksi)