Yad Mordechain taistelu
Yad Mordechain taistelu on Egyptin ja Israelin välillä käyty taistelu Yad Mordechain kibbutsin hallinnasta israelin itsenäisyyssodan aikana 19.–24. toukokuuta 1948. Egyptiläisten onnistui lopulta vallata ankarien taistelujen jälkeen strategisella paikalla sijainnut kibbutsi, mutta toisaalta sen puolustajien onnistui viivyttää heidän etenemistään kohti Tel Avivia useiden päivien ajan.
| Yad Mordechain taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Israelin itsenäisyyssotaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
? | |||||||
Tausta muokkaa
Yad Mordechain kibbutsi sijaitsi kukkulalla Gazaa Askaloniin yhdistäneen rannikkotien varrella. Kibbutsi oli perustettu vuonna 1943 ja monet sen asukkaista olivat entisiä partisaaneja. Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelman mukaan paikan oli tarkoitus kuulua perustettavaan arabivaltioon.[1]
Egyptiläiset ylittivät joukkoineen Israelin rajan 15. toukokuuta Israelin itsenäisyyssodan puhjetessa. Egyptiläiset etenivät alueen poikki, jolla oli 27 juutalaista siirtokuntaa. Suurimmassa osassa niitä oli vain muutamia puolustajia. Niiden valtaaminen osoittautui hyvin hankalaksi. Egyptiläiset luopuivat esimerkiksi Nirimin ja Kfar Daromin valtausyrityksistä päättäen sen sijaan kiertää ne. Yad Mordechaita ei voinut kuitenkaan sen sijannin takia kiertää. Egyptiläisten oli vallattava se edetäkseen edelleen kohti Tel Avivia.[2]
Puolustuksesta vastaava Negevin prikaati määräsi tämän ymmärtäen Yad Mordechain puolustajat vastustamaan hyökkääjiä mahdollisimman pitkään. Yad Mordechai voisi ostaa israelilaisille aikaa hankkia heidän kipeästi tarvitsemiaan aseita ja vahvistaa asemiaan pohjoisessa. Yad Mordechai tyhjennettiin lapsista yöllä 18.–19. toukokuuta vastoin Negevin prikaatin komentaja Nahum Sarig eri määräystä. Puolustajiksi jätettiin 110 Palmahin jäsentä, heistä 20 naisia. Puolustajien aseistukseen kuului käsiaseita, konekivääri ja PIAT-sinko.[1]
Taistelu muokkaa
Egyptiläisten kenraali Ahmed Ali al-Muwawin komentaman 1. pataljoonan ja sitä tukevan panssarikomppanian hyökkäys alkoi aamulla 19. toukokuuta. Sitä edelsi hävittäjien, tykkien ja kranaatinheittimien tekemä tulivalmistelu. Itse hyökkäys tyrehtyi kuitenkin saavuttamatta israelilaisten puolustajien linjaa. Hyökkääjät kääntyivät takaisin keskipäivän jälkeen heidän kärsittyään useita tappioita kaatuneina. Puolustajia oli kaatunut viisi ja haavoittunut kuusi. Kairossa ehdittiin tosin jo virheellisesti uutisoida radion kautta kibbutsin kukistuneen. Aamulla 20. toukokuuta seurasi vasta saapuneen egyptiläisen 7. pataljoonan hyökkäys. Tällä kertaa hyökkääjiä tukivat panssariautot. Seitsemän hyökkäyksen jälkeen egyptiläiset oli viimein lyöty jälleen takaisin huomattavin tappioin. Toisaalta myös kibbutsin puolustajat menettivät 13 henkeä kaatuneina ja 20 haavoittuneina. Yöllä Palmah lähetti joukkueen verran vahvistuksia kibbutsiin, heidän mukanaan uusi PIAT ja kolme konekivääriä.[1]
Egyptiläiset eivät lähteneet heti uusimaan hyökkäyksiään, vaan sen sijaan he keskittyivät parin päivän ajan joukkojensa huoltamiseen samalla, kun kibbutsia tulitettiin tykein. Kibbutsi oli kärsinyt huomattavia vaurioita ja monet sen rakennukset olivat romahtaneet. Puolustajat joutuivat turvautumaan tunneleihin. Egyptin ilmavoimat estivät uusien vahvistuksien tuomisen. 22. toukokuuta puolustajat pyysivät lupaa vetäytyä. Radiossa puolustajat puhuivat tilanteen kehityksestä viitaten aikaisempaan verilöylyyn Kfar Etzionilla.[1] Egyptiläiset olivat sen sijaan vahvistaneen joukkojaan uudella 2. pataljoonalla, sekä panssarivaunuilla ja tykistöllä. Uusi hyökkäys koitti 23. toukokuuta ja kesti koko päivän ajan. Yön laskeutuessa puolustajat olivat menettäneet puolet vahvuudestaan kaatuneina tai haavoittuneina. Palmah lähetti ajoneuvoja kohti kibbutsia haavoittuneiden evakuointia varten. Ajoneuvot havaittiin ja osa niistä tuhottiin, mutta muutamat pääsivät perille kibbutsiin saakka. Perille saakka päässeet ilmoittivat puolustajille, että käsky oli evakuoida vain haavoittuneet. Oli kuitenkin jo selvää, että tilanne oli toivoton. Puolustajat päättivät järjestää ulosmurtautumisen samana yönä. Suurin osa vetäytyi yöllä jalan panssariautojen tukemana. Egyptiläisten yritys estää vetäytyminen tykkitulella osoittautui tehottomaksi.[1]
Seuraukset muokkaa
Yad Mordechain puolustajat olivat päässeet israelilaisten asemille Yad Mordechain ulkopuolella aamuun 24. toukokuuta mennessä. Egyptiläiset eivät olleet selvillä kaikkien puolustajien vetäytymisestä ja he jatkoivat nyt tyhjän kibbutsin tulitusta saman päivän aamupäivän ajan. Viimein varovasti edenneen egyptiläiset valtasivat kibbutsin sotilaiden juhliessa. Hinta voitosta oli ollut raskas. Satoja oli kaatunut tai haavoittunut. Puolustajat olivat viivyttäneet egyptiläisiä 4–5 päivän ajan.[1] Egyptiläisten viivytys oli ollut oleellista Tel Avivin puolustuksen järjestämisen kannalta. Israelilaisten onnistui sen avulla järjestää vahvistuksia kohti etelää ja hankkia uutta raskasta kalustoa, mukaan lukien hävittäjäkoneita.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Morris, Benny: 1948 : A History of the First Arab-Israeli War, s. 237–239. Yale University Press, 2008. ISBN 978-0-300-12696-9. (englanniksi)
- ↑ a b Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 20 To-Wei, s. 657–658. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)