World Marathon Majors

World Marathon Majors on vuonna 2006 käynnistynyt maratonjuoksukilpailujen sarja.

Sarjaan kuuluu kuusi maailman suurimpiin lukeutuvaa maratonkilpailua: Tokion, Bostonin, Lontoon, Berliinin, Chicagon ja New Yorkin maratonit. Lisäksi vuosina, jolloin käydään yleisurheilun MM-kisat tai kesäolympialaiset, kuuluvat näiden maratonkilpailut myös mukaan sarjaan. Yksi sarjan kausi koostuu maratonkilpailuista vuoden ajalta ja alkaa ja päättyy aina samaan maratoniin, ei kuitenkaan arvokilpailumaratoniin. Sarjan kahdestoista kausi alkoi syyskuussa 2018 Berliinistä ja päättyi samaan kilpailuun syyskuussa 2019.[1] Ensimmäinen kausi käytiin vuosina 2006–2007. Alun perin sarjan kilpailukausi oli kahden vuoden pituinen ja ensimmäiset voittajat palkittiin marraskuussa 2007 ja sen jälkeen vuosittain.[2] Vuonna 2015 kilpailukausi muuttui vuoden pituiseksi.[3]

Kilpailuissa jaetaan viidelle parhaiten sijoittuneelle juoksijalle pisteitä seuraavasti: voittaja saa 25 pistettä, toiseksi sijoittunut 16, kolmas yhdeksän, neljäs neljä ja viides yhden pisteen. Sarjaan lasketaan mukaan juoksijan kaksi parasta sijoitusta. Tasatilanteessa ratkaisee keskinäiset sijoitukset ja tarvittaessa kilpailujärjestäjien äänestys. Sekä miesten että naisten sarjan voittajat saavat palkinnoksi puoli miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Voittajat muokkaa

Kausi Miehet Naiset Lähde
# Vuodet
I 2006–2007 Robert Cheruiyot Gete Wami [4]
II 2007–2008 Martin Lel Irina Mikitenko [4]
III 2008–2009 Samuel Wanjiru  Irina Mikitenko [4]
IV 2009–2010 Samuel Wanjiru  Irina Mikitenko [4]
V 2010–2011 Emmanuel Mutai Edna Kiplagat [4]
VI 2011–2012 Geoffrey Mutai Mary Keitany [4]
VII 2012–2013 Tsegay Kebede Priscah Jeptoo [4]
VIII 2013–2014 Wilson Kipsang Edna Kiplagat [4]
IX 2015–2016 Eliud Kipchoge Mary Keitany [4]
X 2016–2017 Eliud Kipchoge Edna Kiplagat [4]
XI 2017–2018 Eliud Kipchoge Mary Keitany [5][6]
XII 2018–2019 Eliud Kipchoge Brigid Kosgei [7]

Sarjan neljännen (2009–2010) ja viidennen kauden (2010–2011) naisten kilpailun alkuperäinen voittaja Lilija Šobuhova jäi kiinni dopingin käytöstä ja menetti voittonsa vuonna 2015.[8] Kahdeksannen kauden (2013–2014) naisten kilpailun voittaja varmistui vuonna 2016 kun alun perin eniten pisteitä keränneen Rita Jeptoon dopingkäry ja siitä johtuneet hylkäykset varmistuivat.[9]

Lähteet muokkaa

  1. How it Works worldmarathonmajors.com. www.worldmarathonmajors.com. Viitattu 13.10.2019. (englanniksi)
  2. Powell, David: Changed circumstances for Cheruiyot and Wami - World Marathon Majors 6.11.2007. IAAF. Viitattu 10.11.2008. (englanniksi)
  3. Abbott World Marathon Majors Unveils New Race Series Format to Debut at Tokyo Marathon worldmarathonmajors.com. 19.2.2015. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.2.2016.
  4. a b c d e f g h i j Abbott World Marathon Majors worldmarathonmajors.com. Viitattu 23.4.2018.
  5. Kipchoge is king again worldmarathonmajors.com. 22.4.2018. www.worldmarathonmajors.com. Viitattu 23.4.2018.
  6. Keitany takes title despite London struggles worldmarathonmajors.com. 22.4.2018. www.worldmarathonmajors.com. Viitattu 23.4.2018.
  7. Series XII Champions announced worldmarathonmajors.com. 29.9.2019. Viitattu 13.10.2019. (englanniksi)
  8. Abbott World Marathon Majors Statement on Liliya Shobukhova worldmarathonmajors.com. 6.8.2015. www.worldmarathonmajors.com. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 19.8.2015. (englanniksi)
  9. Abbott World Marathon Majors Awards Edna Kiplagat Series VIII Women’s Title worldmarathonmajors.com. 26.10.2016. Arkistoitu 27.10.2016. Viitattu 26.10.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.