Wilhelm Gustloff
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Wilhelm Gustloff (30. tammikuuta 1895 Schwerin, Mecklenburg, Saksa – 4. helmikuuta 1936 Davos, Sveitsi) oli saksalaissyntyinen kansallissosialisti ja kansallissosialistisen puolueen Sveitsin osaston johtaja.
| Wilhelm Gustloff | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. tammikuuta 1895 Schwerin, Mecklenburg, Saksa |
| Kuollut | 4. helmikuuta 1936 (41 vuotta) Davos, Sveitsi |
| Poliitikko | |
| Puolue | Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue |
Gustloffin mukaan nimettiin Wilhelm-Gustloff-Stiftung sekä KdF-laivaston lippulaiva Wilhelm Gustloff. Wilhelm Gustloffin upottaminen vuonna 1945 on maailmanhistorian eniten henkiä vaatinut laivan uppoaminen[1].
Elämäkerta muokkaa
Wilhelm Gustloff suoritti keskikoulun oppimäärän ja opiskeli pankkivirkailijaksi. Hän kärsi kroonisesta keuhkosairaudesta ja sen aiheuttamasta kurkunpään tulehduksesta, minkä johdosta hänet luokiteltiin ensimmäisen maailmansodan syttyessä palvelukseen kelpaamattomaksi. Vuonna 1917 Gustloff muutti Davosiin, Sveitsiin, jonka vuoristoilmaa pidettiin suosiollisena keuhkotautiselle. Vuonna 1921 hän liittyi kansallismielisen Saksalaiskansallisen suojelusliiton jäseneksi. Vuonna 1929 hänestä tuli kansallissosialistisen puolueen jäsen ja vuonna 1932 hänestä tuli puolueen Sveitsin osaston (NSDAP-Auslandsorganisation Schweiz) johtaja. Gustloff levitti Sveitsissä huomattavan määrän antisemiittistä kirjallisuutta, esimerkiksi useita tuhansia kappaleita Siionin viisaiden pöytäkirjoja. Vuoteen 1936 mennessä hän oli hankkinut puolueelle yli 5 000 jäsentä.
4. helmikuuta 1936 David Frankfurter, Gustloffin entinen opiskelutoveri, surmasi Gustloffin neljällä pistoolinlaukauksella. Frankfurter oli juutalaisen rabbiinin poika, ja murhan motiivit olivat selvästi poliittiset. Kansallissosialistisen puolueen propaganda kohotti Gustloffin niin kutsutuksi veritodistajaksi. Hänet haudattiin suurellisin menoin synnyinkaupunkiinsa Schweriniin, ja hautajaisissa olivat paikalla niin Adolf Hitler kuin Joseph Goebbelskin. Hitlerin määräyksestä KdF-laivaston uusin ja suurin lippulaiva, joka oli tarkoitus nimetä Adolf Hitleriksi, kastettiinkin Gustloffin mukaan Wilhelm Gustloffiksi. Gustloffin murhaaja Frankfurter tuomittiin verrattain lievään 18 vuoden vankeusrangaistukseen. Kansallissosialistisen puolueen toiminta Sveitsissä sen sijaan kiellettiin levottomuuksien pelossa.
Toisin kuin vuonna 1938, jolloin juutalainen Herschel Grynszpan murhasi Pariisissa saksalaisen lähetystöneuvos Ernst vom Rathin, Saksan kansallissosialistit pidättäytyivät suurimittaisista vastatoimista. Tähän vaikuttivat ennen kaikkea Berliinissä järjestettävät vuoden 1936 olympialaiset. Suurimittaiset vastatoimet olisivat saattaneet vaarantaa kisat tai saada aikaan kansainvälisen boikotin.
Lähteet muokkaa
- ↑ Tuomo Kiisseli: Itämeren tuohoisa laivaturma vuonna 1945: Yli 9 000 saksalaista hukkui venäläisten tekemässä torpedoiskussa Seura.fi. 12.3.2016. Viitattu 16.1.2024.