Wikipedia

WikiLeaks

sivusto salaisten asiakirjojen vuotamiseen

WikiLeaks on internetsivusto, jonka tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus vuotaa salaisia poliittisia tai kaupallisia dokumentteja julkisuuteen ilman kiinnijäämisen pelkoa.[2][3] Sivuston ideoijien mukaan pääasialliset kohdealueet ovat entiset neuvostotasavallat, Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Lähi-itä, mutta he odottavat palvelun löytävän käyttöä myös länsimaisten hallitusten sekä yritysten osalta.[4] Sivusto toimii PRQ:n palvelimilla Ruotsissa.[5]

WikiLeaks
Verkkosivusto www.wikileaks.org
Kaupallinen ei
Tyyppi ilmiantosivusto, wiki
Rekisteröinti yksityinen
Omistaja Julian Assange
Kehittäjä Julian Assange [1]
Avattu joulukuussa 2006
Nykyinen tila Aktiivinen
Wikileaksin perustaja Julian Assange.

Nimi juontuu sanoista Wiki, joka tarkoittaa verkkosivustoa, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla ja leaks, joka on sanan vuoto monikko.

Julkaistuja dokumentteja muokkaa

WikiLeaks on julkaissut muun muassa täydellisen kalustoluettelon Yhdysvaltain armeijan Afganistanin sodassa käyttämästä kalustosta. Mukana oli kahdentyyppisiä taistelukaasua käyttäviä aseita. Analyysin mukaan puolet uusien varusteiden hankinnasta on suunnattu kotitekoisten radio- ja kännykkäohjattavien pommien torjuntaan.[6] Sivusto julkaisi myös salatun Kenian hallituksen raportin, jossa entinen presidentti Daniel arap Moi nimettiin syylliseksi yli miljardin Yhdysvaltain dollarin kavalluksiin valtiolta.[7]

Sivustolla julkaistiin 7. marraskuuta 2007 Guantanamo Bayn vankileirin Yhdysvaltain armeijan henkilöstön toimintaohjeisto (Standard Operating Procedures for Camp Delta), vuodelta 2003. Ohjeistossa paljastettiin, että eräät vangit on sijoitettu alueille, joille ei päästetä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean tarkkailijoita.[8] 3. joulukuuta sivustolla julkaistiin myös vuoden 2004 versio[9] ja kahden version välisten muutosten vertailu.[10]

Tammikuussa 2009 sivustolla julkaistiin lista 797 Suomessa suodatetusta verkkosivustosta.[11]

Huhtikuussa 2010 sivusto julkaisi videon, jolla Yhdysvaltain armeijan helikopteri ampuu Bagdadissa siviilejä, mukaan lukien Reutersin valokuvaaja Namir Noor-Eldeen.[12][13]

Heinäkuussa 2010 sivustolla julkaistiin yli 90 000 Afganistanin sodan raporttia[14]. Raporteissa kerrotaan muun muassa "pimeiden yksiköiden" metsästävän ja tappavan Taliban-johtajia ilman oikeudenkäyntiä, Talibanin massiivisesta tienvarsipommikampanjasta, Reaper-lentokoneiden käytöstä, sekä USA:n salanneen talibanien saaneen käyttöönsä maasta-ilmaan-ohjuksia. Dokumenteissa kerrotaan myös puolalaisjoukkojen tulittaneen vuonna 2007 kranaatinheittimillä kylää ilmeisesti kostoiskuna, ja ranskalaisten ja yhdysvaltalaisten tulittaneen busseja tappaen niiden matkustajia.[15] Aineisto sisältää myös dokumentteja, jotka koskettavat maassa toimivia suomalaisjoukkoja. Kyse on tapahtumaraporteista, jotka käsittelevät vuonna 2009 sattunutta laukaustenvaihtoa, joissa suomalaisia oli mukana. Maavoimien mukaan asiakirjat eivät kuitenkaan sisältäneet arkaluonteista aineistoa.[16]

Heinäkuisen vuodon toteuttajaksi Yhdysvaltain viranomaiset epäilevät amerikkalaissotilasta Chelsea Manningia, jota on epäilty myös huhtikuisen videon vuotamisesta.[17] WikiLeaksin johtaja Julian Assange on sanonut, ettei tiedä, kuka vuotaja on, mutta on kuitenkin palkannut Manningille asianajajan.[18]

Elokuussa 2010 WikiLeaks julkaisi 1,4 gigatavun AES256-salauksella salatun tiedoston.[19] Yhdysvaltain puolustusministeriö vaati WikiLeaksia pidättymään niiden julkaisemisesta ja aiemmin julkaistuja asiakirjoja vaadittiin poistettavaksi. Jo julkaistuissa dokumenteissa oli selvinnyt useita Yhdysvaltojen kannalta arkaluontoisia asioita, kuten siviilien kuolemantapausten peittelyoperaatioita.[20]

Lokakuussa 2010 WikiLeaks julkaisi lähes 400 000 Irakin sodan dokumenttia, joista käy ilmi muun muassa se, kuinka Yhdysvaltain viranomaiset ovat viitanneet kintaalla irakilaisten joukkojen harjoittamalle kidutukselle. Pentagon on ilmoittanut, että kyseessä on Yhdysvaltain historian suurin salaisten asiakirjojen vuoto.

Yhdysvaltain diplomaattiset asiakirjat muokkaa

 
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutisluokka:

28. marraskuuta 2010 WikiLeaks julkaisi ensimmäisen osan huomattavasta määrästä Yhdysvaltain salaisia diplomaattisia asiakirjoja.[21] WikiLeaksin kanssa yhteistyötä tehneet tiedotusvälineet, New York Times, Le Monde, Der Spiegel, The Guardian sekä El Pais, julkaisivat Suomen aikaa kello 20.30 WikiLeaksilta saamansa aineiston pohjalta tekemänsä artikkelit. WikiLeaksin sivusto joutui samaan aikaan palvelunestohyökkäysten kohteeksi.[22]

Puolen yön maissa 28.–29. marraskuuta tulivat yleisön saataville ensimmäiset 219 dokumenttia, eli noin tuhannesosa koko aineistosta. Näiden dokumenttien joukossa ei ollut Helsingin suurlähetystöstä tulleita dokumentteja. WikiLeaksin mukaan koko aineisto julkaistaan osissa seuraavien kuukausien aikana, koska vain siten voidaan tehdä oikeutta niin laajalle aineistolle. Asiakirjoja on 4. joulukuuta 2010 mennessä julkaistu yli kahdeksansataa.[23]

Dokumenttien alkuperä on Siprnet, Yhdysvaltain puolustusministeriön ylläpitämä suljettu tietoverkko, johon ovat kytkettyinä lähes kaikki Yhdysvaltain suurlähetystöt. Salaisiksi (”secret”) luokiteltuihin tietoihin pääsee käsiksi miljoonia ihmisiä, sillä tämä oikeus on koko armeijan henkilökunnalla.[24]

Kaksi The Guardianin journalistia paljasti lehden haltuunsa saamien sensuroimattomien sähkeiden salasanan ("ACollectionOfDiplomaticHistorySince_1966_ToThe_PresentDay#") helmikuussa 2011 julkaistussa kirjassaan Inside Julian Assange's War on Secrecy. Toimittajat puolustautuivat sillä, että heille oli kerrottu, että salasana on väliaikainen ja itsestään tuhoutuva. Elokuun lopussa 2011 suojaamaton ja sensuroimaton eri lehdille toimitettu 1,6 gigatavun tiedosto cables.csv levisi Internetissä.[25][26][27]

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja Toimittajat ilman rajoja arvostelivat Wikileaksia, kun se julkaisi aineistoa poistamatta siitä ensin vaaraan joutuvien tietolähteiden nimiä.[28]

Heinäkuussa 2016 Wikileaks vuosi viestejä, jotka paljastivat Turkin presidentti Erdoğanin masinointia mutta samalla miljoonien tavallisten turkkilaisten kirjeenvaihtoa ja henkilökohtaisia tietoja, puoluekantoja, poliittisen aktiivisuuden ja kotiosoitteet. Sosiologi Zeynep Tufekcin mukaan tämä vaarantaa heidän turvallisuutensa ja voi saada heidät vetäytymään Internetistä.[29]

Yhdysvaltain demokraattisen puolueen vuoto 2016 muokkaa

Yhdysvaltain Demokraattisen puolueen Democratic National Committeen tietoverkosta vietiin 27 000 viestiä ja asiakirjaa, jotka Wikileaks julkisti demokraattien ehdokasvalintakokouksen alla 22. heinäkuuta 2016. Sähköposteista selvisi että demokraattisen puolueen johto toimi toista presidenttiehdokasta Bernie Sandersia vastaan ja pönkitti Hillary Clintonin ehdokkuutta toimien näin omia sääntöjään vastaan.[30] Demokraattisen puolueen puhemies Debbie Wasserman Schultz joutui eroamaan, samoin puolueen toimitusjohtaja Amy Dacey, talouspäällikkö Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda.[31]

Vuodosta on epäilty DNC:ssä työskennellyttä 27-vuotiasta omahalaista Seth Richiä. Rich tapettiin kahdella laukauksella selkään 10. heinäkuuta 2016 hänen ollessa kävelemässä kotiinsa Washington, D.C.:ssä. Mitään hänen tavaroitaan ei viety, mutta poliisi pitää todennäköisimpänä motiivina ryöstön yritystä. Washingtonin poliisi on luvannut tappajan kiinni saamisesta 25 000 Yhdysvaltain dollaria ja Wikileaks 20 000.[32]

New York Timesin mukaan nimeämättömät yhdysvaltalaiset tiedusteluelimet olivat "hyvin varmoja", että Venäjän GRUn oli tietomurron takana.[33][34] WikiLeaksin käsityksen mukaan presidenttiehdokas Clinton uhkasi Venäjää sodalla, jos WikiLeaks jatkaa paljastuksien tekemistä hänen kampanjastaan.lähde?

Demokraattisen puolueen kansallinen johto DNC on nostanut oikeusjutun, jossa puolue syyttää Hillary Clintonin tappiota Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Trumpin kampanjan, Venäjän viranomaisten ja WikiLeaksin salaliitosta johtuneeksi.[35]

Reaktiot maailmalla muokkaa

Useat rahalaitokset, kuten sveitsiläinen PostFinance,[36] PayPal, Bank of America, Visa ja Mastercard ovat sulkeneet WikiLeaksin tilit.[37][38] Tämän seurauksena WikiLeaksia puolustavat tahot ovat tehneet muun muassa MasterCardia ja Visaa vastaan palvelunestohyökkäyksiä.[39]

Julian Assange pidätettiin 7. joulukuuta 2010 Britanniassa ruotsalaisten syyttäjien vaatimuksesta.[40]

WikiLeaksin paljastuksia pidettiin yhtenä tekijänä niin sanotun arabikevään synnyssä.[41]

Reaktiot Suomessa muokkaa

  • Entinen ulkoministeri Alexander Stubb pitää WikiLeaksia vastenmielisenä ilmiönä[42] ja diplomaattisten dokumenttien julkaisemista varkautena.[43]
  • Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mielestä diplomaattisten asiakirjojen vuoto oli tietovarkaus ja WikiLeaksin toiminta yleisesti arveluttavaa.[44]
  • Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie ehdotti Wikileaksille Nobelin rauhanpalkintoa.[45]
  • Suomen kirjastoseura puolusti Wikileaksia kannanotossaan. Seura korosti, että tiedon avoimuus on yhteiskunnassa tärkeää erityisesti hallitusten tai suuryritysten kohdalla ja että ilmaisunvapautta on syytä puolustaa.[46]

Sivuston sulkemisia muokkaa

Kalifornialainen oikeusistuin määräsi WikiLeaksin sivut suljettavaksi Yhdysvalloissa 14. helmikuuta 2008, mutta ne jäivät avoimiksi useissa muissa maissa muun muassa Belgiassa sijaitseville palvelimille.[47] Sanfranciscolaisen tuomioistuimen tuomari Jeffrey S. White kumosi aiemman sulkemispäätöksensä 29. helmikuuta 2008, ja 1. maaliskuuta alkaen WikiLeaks toimi alkuperäisessä osoitteessaan[48], kunnes se suljettiin 24. joulukuuta 2009 rahapulan vuoksi. Sivusto pyrki keräämään lahjoituksia voidakseen avautua uudestaan[49], ja lahjoitusten ansiosta se avautui uudestaan 18. toukokuuta 2010 ja suljettiin jälleen uudestaan 23. lokakuuta 2011 rahapulan vuoksi.lähde?

Venäjä-suhde muokkaa

Vuonna 2015 entinen turvallisuuspolitiikan professori John R. Schindler[50] syytti Wikileaksia Venäjän tiedustelupalvelun työkaluksi. Hänen mukaansa Venäjästä Wikileaks ei ole koskaan paljastanut mitään merkittävää, vaikka Wikileaks väittää omaavansa Venäjän salaisia tiedustelutietoja.[51]

Huhtikuussa 2012 Assange aloitti Kremlin näkemyksiä tukevan Venäjän valtion RT-televisiokanavan talk show'n juontajana Lontoon-kotiarestistaan videoyhteydellä.[52] Ecuadorin suurlähetystössä Assange halusi saada itselleen FSB:n henkivartijat.[51][53]

Wikileaks syytti toistuvasti, että Panaman paperien tietovuodosta kertonut raportti olisi George Soroksen ja USAID:n rahoittama hyökkäys Vladimir Putinia vastaan.[54]

Vuonna 2015 Julian Assange paljasti kehottaneensa Edward Snowdenia menemään Venäjälle eikä Latinalaiseen Amerikkaan.[55] Saksan tiedustelupalveluiden päälliköiden mukaan Edward Snowden on osa Venäjän johtamaa Länsi-Euroopan vastaista salaoperaatiota.[56]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Afganistan-aineiston julkaisseen Wikileaksin perustaja oli teinihakkeri Helsingin Sanomat. 28.7.2010. Arkistoitu 29.7.2010. Viitattu 28.7.2010.
  2. ↑ Iltalehti: Wikileaks tutkii Tiitisen listaa Helsingin Sanomat. 24.10.2010. Arkistoitu 22.12.2010. Viitattu 17.12.2010.
  3. ↑ Elizabeth Williamson: Freedom of Information, the Wiki Way: Site to Allow Anonymous Posts of Government Documents Washington Post. 15.1.2007. (englanniksi)
  4. ↑ China: Cyber-dissidents launch WikiLeaks, a site for whistleblowers South China Morning Post. 11.1.2007. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 23.1.2007. (englanniksi)
  5. ↑ David Gallagher: Wikileaks Site Has a Friend in Sweden The New York Times. Viitattu 1.3.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Wikileaks Releases Secret Report on Military Equipment NY Sun. Arkistoitu 17.11.2007. Viitattu 3.3.2008. (englanniksi)
  7. ↑ The looting of Kenya Guardian. (englanniksi)
  8. ↑ Guantanamo operating manual posted on Internet Reuters. 15.11.2007. Viitattu 15.11.2007. (englanniksi)
  9. ↑ Camp Delta Operating Procedure (2004) Wikileaks, wikileaks.org. (englanniksi)
  10. ↑ Changes in Guantanamo SOP manual (2003-2004) Wikileaks, wikileaks.org. (englanniksi)
  11. ↑ Dmains on Finnish Internet Censorship list... Wikileaks, wikileaks.org. (englanniksi)
  12. ↑ Näin taisteluhelikopteri surmaa viattomia Irakissa 6.4.2010. Iltasanomat. Arkistoitu 9.4.2010. Viitattu 28.11.2010.
  13. ↑ Internetsivusto julkaisi videon siviilejä tappaneesta Yhdysvaltain helikopteri-iskusta 5.4.2010. Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2010.
  14. ↑ ? hotfile.com. Arkistoitu 22.7.2011. Viitattu 27.7.2010. (englanniksi)
  15. ↑ Afghanistan War Logs Military Leaks The Guardian. (englanniksi)
  16. ↑ ? Helsingin Sanomat. 26.7.2010. Arkistoitu 29.7.2010. Viitattu 28.7.2010.
  17. ↑ Eeva Eronen: Yhdysvallat epäilee 22-vuotiasta sotilasta Wiki-vuotajaksi. Helsingin Sanomat, 31.7.2010, s. B 2.
  18. ↑ ? Iltasanomat. 30.7.2010. Arkistoitu 1.8.2010. Viitattu 31.7.2010.
  19. ↑ WikiLeaks julkaisi jättimäisen suojatun tiedoston Helsingin Sanomat. 6.8.2010. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 6.8.2010.
  20. ↑ WikiLeaks aikoo jatkaa salaisten asiakirjojen julkistamista Helsingin Sanomat. 13.8.2010. Arkistoitu 16.8.2010. Viitattu 13.8.2010.
  21. ↑ David Leigh: US embassy cables leak sparks global diplomatic crisis The Guardian, guardian.co.uk. 28.11.2010. Viitattu 28.11.2010. (englanniksi)
  22. ↑ Wikileaksin sivuille hyökättiin, sanomalehdet julkistivat tiedot Helsingin Sanomat. 28.11.2010. Arkistoitu 31.8.2011. Viitattu 29.11.2010.
  23. ↑ Aineiston haku (Cable viewer) 28.11.2010. Wikileaks. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  24. ↑ Julian Borger, David Leigh: Siprnet: where America stores its secret cables The Guardian, guardian.co.uk. 28.11.2010. Viitattu 29.11.2010. (englanniksi)
  25. ↑ WL Central wlcentral.org.
  26. ↑ Wikileaks sues The Guardian over Gross Negligence The Sun. (englanniksi)
  27. ↑ WikiLeaks uncensored US diplomatic cables Piratebay.org. (englanniksi)
  28. ↑ Julian Assange – sankarista nollaksi? 30.5.2012. Yleisradio, yle.fi.
  29. ↑ WikiLeaks Has Officially Lost the Moral High Ground Wired. 27.7.2016. (englanniksi)
  30. ↑ Michael Sainato: Wikileaks Proves Primary Was Rigged: DNC Undermined Democracy Opinion, Observer, observer.com. 22.7.2016. (englanniksi)
  31. ↑ DNC Ceo Resigns CNN. (englanniksi)
  32. ↑ WikiLeaks offers $20,000 reward for help finding Omaha native Seth Rich's killer 11.8.2016. Omaha World-Herald. Viitattu 20.4.2016. (englanniksi)
  33. ↑ Spy Agency Consensus Grows That Russia Hacked D.N.C. The New York Times. 26.7.2016. (englanniksi)
  34. ↑ Jenny Thuneberg: Kiusallinen vuoto sisäpiiristä: Wikileaksilta 20 000 sähköpostia Clintonin ja Sandersin taistosta Verkkouutiset. 23.7.2016.
  35. ↑ Democratic Party Alleges Trump-Russia Conspiracy in New Lawsuit 20.4.2018. NYTimes.
  36. ↑ Julian Assangen pankkitili kiinni Verkkouutiset.
  37. ↑ Wikileaksin Assange oikeudessa Yle uutiset. 7.12.2010.
  38. ↑ Arkistoitu kopioKybersota Wikileaksin ympärillä kiihtyy Ilta-Sanomat. Arkistoitu 11.12.2010. Viitattu 8.12.2010.
  39. ↑ Wikileaksin puolustajien verkkohyökkäykset jatkuvat Iltalehti. Viitattu 8.12.2010.
  40. ↑ Arkistoitu kopioJulian Assange pidätettin Lontoossa Ilta-Sanomat. Arkistoitu 10.12.2010. Viitattu 8.12.2010.
  41. ↑ Peter Walker: Amnesty International hails WikiLeaks and Guardian as Arab spring 'catalysts' The Guardian. 13.5.2011. Viitattu 12.7.2022 (päivitetty). (englanniksi)
  42. ↑ Stubb: Wikileaks-ilmiö on vastenmielinen 29.11.2010. Aamulehti. Arkistoitu 3.12.2010. Viitattu 7.12.2010.
  43. ↑ Ulkoministeri Stubb tuomitsee Wikileaksin vuodon varkautena Helsingin Sanomat. 29.11.2010. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 7.12.2010.
  44. ↑ Erkki Tuomioja tyrmää Wikileaks-paljastukset: "Kysymys tietovarkaudesta" 30.11.2010. Verkkouutiset. Viitattu 7.12.2010.
  45. ↑ Lapintie antaisi Wikileaksille Nobelin-rauhanpalkinnon, Kansan Uutiset
  46. ↑ Kirjaston ammattilaiset puolustavat Wikileaks-palvelua 3.2.2011. Ylen uutiset. Viitattu 4.2.2011.
  47. ↑ Whistle-blower site taken off-line 18.2.2008. BBC News. Viitattu 28.11.2010. (englanniksi)
  48. ↑ Tuomari kumosi Wikileaks-kieltonsa 2.3.2008. Digitoday. Viitattu 28.11.2010.
  49. ↑ Wikileaks Closes Operations Temporarily Due to Budget Woes 1.2.2010. Wired.com. Viitattu 28.11.2010. (englanniksi)
  50. ↑ About 20committee. (englanniksi)
  51. ↑ a b John R. Schindler: Arkistoitu kopioWikileaks is a Front for Russian Intelligence 20 Committee. 31.8.2015. Arkistoitu 25.7.2016. Viitattu 28.7.2016. (englanniksi)
  52. ↑ Wikileaks-Assangen talk show alkoi Iltalehti.fi. 17.4.2012.
  53. ↑ Arkistoitu kopioThe Wikileaks Supporters Forum wikileaks-forum.com. Arkistoitu 31.8.2015. Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
  54. ↑ Wikileaks Goes Full Kremlin: Accuses US And Soros Of Funding Putin Panama Papers Leak Daily Caller. 6.4.2016. (englanniksi)
  55. ↑ Julian Assange Told Edward Snowdon Not Seek Asylum In Latin America The Guardian. (englanniksi)
  56. ↑ Arkistoitu kopioDoppel Interview mit Gerhard Schindler und Hans-Georg Maassen focus.de. Arkistoitu 18.4.2016. Viitattu 28.7.2016. (saksaksi)

Kirjallisuutta muokkaa

  • Domscheit-Berg, Daniel: WikiLeaks: Sisäpiirin salaisuudet: Kokemukseni maailman vaarallisimmista nettisivuista. (Inside WikiLeaks: Meine Zeit bei der gefährlichsten Website der Welt, 2011.) Muistiin merkinnyt Tina Klopp.. Suomentanut Veera Kaski ja Pirkko Roinila. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6234-4.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=WikiLeaks&oldid=22135237”