Werner von Fritsch
Werner Freiherr von Fritsch (4. elokuuta 1880 Benrath, Saksa - 22. syyskuuta 1939 Varsova, Puola) oli saksalainen kenraalieversti. Fritsch oli ensimmäinen saksalainen kenraalikuntaan kuulunut upseeri, joka kuoli Puolan offensiivissa toisessa maailmansodassa. Hänet muistetaan parhaiten Blomberg–Fritsch-kriisin osapuolena.
| Werner von Fritsch | |
|---|---|
 Werner von Fritsch vuonna 1932 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. elokuuta 1880 Benrath, Saksa |
| Kuollut | 22. syyskuuta 1939 (59 vuotta) Varsova, Puola |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Saksan keisarikunta Weimarin tasavalta Natsi-Saksa |
| Palvelusvuodet | 1898–1939 |
| Taistelut ja sodat | |
| Sotilasarvo | Kenraalieversti |
| Kunniamerkit |
Pour le Mérite Rautaristi |
Fritsch syntyi 1880 Benrathissa lähellä Düsseldorfia. Hän kävi koulunsa Düsseldorfissa, Posenissa ja Hanaussa.[1]
Sotilasura muokkaa
Fritsch liittyi 25. hesseniläiseen tykistörykmenttiin upseerioppilaaksi 21. syyskuuta 1898. Esikunta huomasi hänen kykynsä jo varhain ja hänet lähetettiin opiskelemaan Preussin sotakorkeakouluun Berliiniin 1907.[1] Ensimmäisen maailmansodan syttyessä kapteenin arvoinen Fritsch palveli yleisesikunnassa. Sodassa hän toimi esikuntaupseerina eri joukko-osastoissa ja haavoittui rintamavierailulla vuonna 1918.[2]
Sodan päätyttyä Saksan tappioon uuden Weimarin tasavallan ajan asevoimia Reichswehriä supistettiin huomattavasti Versailles’n rauhansopimuksen sanelemien ehtojen mukaan. Fritsch jäi kuitenkin palvelukseen ja toimi muun muassa puolustusministeriössä, komentajana eri joukko-osastoissa ja esikuntaupseerina. Hän oli asevoimien komentajan Hans von Seecktin luottomies. [2]
Natsi-Saksan aika muokkaa
- Pääartikkeli: Natsi-Saksa
Adolf Hitlerin johtama Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue nousi valtaan Saksassa tammikuussa 1933. Fritsch toimi tuolloin III sotilaspiirin ja armeijakunnan komentajana. 1. helmikuuta 1934 Fritsch nousi maavoimien esikuntaan ja kesäkuussa 1935 Hitler nimitti hänet Saksan maavoimien komentajaksi. Fritsch ja asevoimien komentaja Werner von Blomberg saivat tehtäväkseen asevoimien kasvattamisen ja kehittämisen.
Fritsch ei arvostanut natseja, mutta piti mielipiteet ominaan. Useiden kollegoidensa lailla hän kuitenkin piti uuden hallinnon hyvänä puolena sitä, että natsit tuntuivat nostavan armeijan ja Saksan uuteen kukoistukseen joka oli hänen näkemyksensä mukaan kansainvälisen juutalaisen salaliiton hyökkäyksen kohteena[3].
Fritsch pelkäsi kuitenkin Hitlerin politiikan johtavan uuteen suursotaan.
Blomberg–Fritsch-kriisi muokkaa
- Pääartikkeli: Blomberg–Fritsch-kriisi
Myöskään Hitler ei ollut tyytyväinen komentajiinsa Fritschiin ja Blombergiin. Nämä olivat yhdessä ulkoministeri Konstantin von Neurathin kanssa arvostelleet Hitlerin marraskuussa 1937 julkaisemaa ulkopoliittista suunnitelmaa, jonka mukaan Saksan ei tulisi sotkeentua sotiin suurvaltojen kanssa, mutta käydä pieniä ryöstösotia pienempien naapurivaltioiden kanssa.[4]
Alkuvuonna 1938 johtavat natsit Heinrich Himmler ja Hermann Göring onnistuivat aiheuttamaan Blombergin eroamisen seksiskandaalin avulla, sillä Blombergin tuore puoliso oli ollut menneisyydessään prostituoitu. Innostuneina menestyksestään natsijohtajat tekaisivat vastaavan syytöksen Fritschistä. Göringin esittämien todisteiden mukaan Fritsch oli homoseksuaali. Ennen kuin syytökset saatiin virallisesti kumottua vahinko oli jo tapahtunut. Natsit saivat poliittisen riemuvoiton Anschlussista, Itävallan liittämisestä Saksaan, ja Fritsch erotettiin tehtävistään 4. helmikuuta 1938.[5]
Hitler hyötyi erottamisista. Hän sai nimittää uuden johdon mielensä mukaisesti. Käytännössä hänestä itsestään tuli asevoimien komentaja, ja maavoimien komentajaksi hän nimitti nöyrän Wilhelm Keitelin, joka ei vastustanut Hitlerin päätöksiä laisinkaan.
Toinen maailmansota muokkaa
- Pääartikkeli: Toinen maailmansota
.jpg)
Juuri ennen toisen maailmansodan alkamista Fritsch sai uuden nimityksen 12. tykistörykmentin kunniakomentajaksi. Tehtävä ei vastannut hänen sotilasarvoaan tai kykyjään. Varsovan piirityksen aikana Fritsch haavoittui. Hänen lähelleen osui, ja kivestä irronnut sirpale viilsi hänen reisivaltimonsa auki. Fritsch kieltäytyi adjutanttinsa tarjoamasta ensiavusta ja kuoli verenvuotoon.
Koska hän oli ensimmäinen toisen maailmansodan rintamalla kuollut saksalaiskenraali, hänen kuolemaansa johtaneet seikat tutkittiin tarkkaan. Vaikka haavaa pidettiin vakavana, on esitetty, että nöyryytetty Fritsch kieltäytyi hoidosta, koska halusi kuolla kunnialleen ja arvolleen sopivasti rintamalla. Hänelle pidettiin sotilashautajaiset neljä päivää myöhemmin Berliinissä.
Fritsch oli arvostettu ja ammattitaitoinen vanhan preussilaisen kaartin sotilas, jolla sanottiin olleen vain kaksi rakkautta: työnsä ja hevoset. Uskonnolliselta vakaumukseltaan hän oli protestantti.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Correlli Barnett: Hitler's Generals, s. 39-40. Grove Press, 1989. ISBN 0802139949.
- ↑ a b Deutsches Historisches Museum Werner Freiherr von Fritsch Viitattu 27.1.2009
- ↑ Wheeler-Bennett, John The Nemesis of Power, London: Macmillan, 1967 page 494.
- ↑ Historyplace.com: The Hossbach Memorandum Viitattu 27.1.2009
- ↑ GHDI: Werner von Fritsch Reflects on the Relationship between the SS and the Wehrmacht (February 1, 1938) Viitattu 27.1.2009
- ↑ Robert B. Kane: Disobedience and conspiracy in the German Army, 1918-1945, s. 83-84. McFarland, 2002. ISBN 078641104X.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Werner von Fritsch Wikimedia Commonsissa
