Wendela Hebbe
Wendela Hebbe, o.s. Åstrand (9. syyskuuta 1808 Jönköping, Ruotsi – 27. elokuuta 1899 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija, säveltäjä, toimittaja ja kääntäjä.[1] Hän aloitti Aftonbladetin palveluksessa 1841, ja häntä pidetään Ruotsin ensimmäisenä ammattimaisena naispuolisena toimittajana.[2]
| Wendela Hebbe | |
|---|---|
| Wendela Åstrand | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. syyskuuta 1808 Jönköping, Ruotsi |
| Kuollut | 27. elokuuta 1899 (90 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | toimittaja, kirjailija, kääntäjä |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Liana H., Wendela H., |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämäkerta muokkaa
Wendela Hebbe asui lapsuutensa Norra Sandsjössä Jönköpingin läänissä.[3] Hänen isänsä oli seurakunnan kirkkoherra Samuel Åstrand (1767–1827) ja äiti tämän vaimo Maria Lund (1776–1847)[1]. Hebbe oli vuosina 1832–1864 naimisissa juristin ja tilanomistajan Clemens Hebben kanssa, ja heidän tyttärensä on oopperalaulaja Signe Hebbe. Clemens Hebbe kirjoitti poliittisia artikkeleita nimimerkillä "Junius".[4] Kun Clemens Hebbe ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja muutti pois Ruotsista, Wendelasta tuli täysivaltainen, leskeen verrattava. Hebbe kasvatti yksin heidän kolme tytärtään Fannyn, Theclan ja Signen.[1]
Hebbe muutti 1839 Jönköpingiin, jossa hän opetti musiikkia. Vuonna 1841 hän muutti Tukholmaan,[1] Lilla Nygatan 8:aan.[5] Hän tutustui Lars Johan Hiertaan, joka palkkasi hänet kääntäjäksi kustantamoonsa, vaikka hän ei erityisesti pitänytkään kääntämisestä. Hebbe aloitti työt myös Hiertan perustamassa Aftonbladetissa, johon hän kirjoitti lähinnä kritiikkiä teatterista, musiikista ja kirjallisuudesta, mutta teki myös yhteiskunnallisia reportaaseja.[2][6] Wendela Hebbe ja Lars Johan Hierta asuivat yhdessä melkein kuin aviopari, vaikka Hebbe oli yhä naimisissa miehensä kanssa ja Hiertakin oli naimisissa ja monen lapsen isä [7] Wendela Hebbe ja Lars Johan Hierta saivat 1852 pojan Edvard Faustman (1852–1927),[8] jonka tytär oli Mollie Faustman.[9] Hebbe alkoi samoihin aikoihin kirjoittaa nimimerkeillä Liana H[7] ja Vendela H. Hänen ensimmäisissä romaaneissaan vuosilta 1841–1851 on selviä vaikutteita Carl Jonas Love Almqvistilta, joka oli hänen naapurinsa ja kollegansa.[10]
Hebbe oli keskeinen henkilö Tukholman 1800-luvun kirjallisissa seurapiireissä, ja häntä pidetään Ruotsin ensimmäisenä naispuolisena toimittajana. 1847–1861 hän asui pienessä kulmahuoneistossa Stora Nygatan 21:ssä. Hän piti siellä kirjallista salonkia, joka oli 1840-luvulla Tukholman taiteilijamaailman kokoontumispaikka ja josta vuosikymmen myöhemmin tuli taiteilijoiden kokoontumispaikka. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat sekä Almqvist että Tegnér, joiden kanssa hän kävi kirjeenvaihtoa. Kun Hierta myi Aftonbladetin 1850-luvulla, Hebbe jäi pois lehtityöstä. Puoli vuotta myöhemmin syntyi heidän poikansa Edvard (Faustman) Etelä-Ranskassa.[1] Hebbe kirjoitti Djurgårdsteaternille puhe- ja laulunäytelmän Dalkullan 1858.[11]
Hebbe käänsi ruotsiksi Den lilla odygdsmakaren (1863).[12] Hän julkaisi 1870-luvulla kaksi satukirjaa I skogen ja Bland trollen[4]. Hän sävelsi kappaleen Det är så underliga ställen lauluäänelle ja pianolle.[13]
Wendelas Vänner -yhdistys on pitänyt huolta Hebben kesäpaikasta Wendela Hebben talosta Södertäljessä, jonka Lars Johan Hierta osti hänelle 1863. Jönköpingissä on vuodesta 1991 ollut Wendela Hebben mukaan nimetty katu.[2] Myös Tukholman Hägestenin kaupunginosassa sijaitsee hänen mukaansa nimetty katu, Wendela Hebbes gatan.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Cecilia Sidenbladh: Wendela Hebbe, 1808–1899 Svenskt översättarlexikon. Viitattu 7.5.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Gatunamnens historia jonkoping.se. Arkistoitu 7.3.2018. Viitattu 7.5.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Herman Hofberg: Wendela Hebbe. Svenskt biografiskt handlexikon
- ↑ a b Clemens Hebbe, Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 7.5.2019
- ↑ sverigeplats.se
- ↑ Stockholmskällan, kuten ""En fattig familj", yhteiskunnallinen reportaasi Aftonbladetissa 6. maaliskuuta 1850
- ↑ a b Ebba Witt-Brattström: Being Too Much and Too Little (Wendela Hebbe). Nordic Women's literature 14.7.2011.
- ↑ Den oäkta sonens dagböcker. SVT 6 maj 2016
- ↑ Mollie Faustman. Wendelas vänner
- ↑ Wendela Hebbe - diktare i många genrer. Wendela Avisan s. 3, 4
- ↑ Åsa Arping: Wendela Hebbe.Svenskt kvinnobiografiskt lexikon (englanniksi) (ruotsiksi)
- ↑ Wendela Hebben kirjallinen tuotanto Svenskt Översättarlexikon. (ruotsiksi)
- ↑ Inventering hösten 2012 av kvinnliga tonsättares verk i MTB:s raritetssamlingar musikverket.se. Viitattu 14.11.2017. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wendela Hebbe Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Wendela Hebbe on Wikiaineistossa
