Vuohenputki
Vuohenputki eli lehtovuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti.
| Vuohenputki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
| Suku: | Vuohenputket Aegopodium |
| Laji: | podagraria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aegopodium podagraria |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Vuohenputki kasvaa 30–100 cm korkeaksi. Kasvilla on voimakas maavarsi, josta se versoo joka kevät varsin aikaisin. Lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset eli lehti jakautuu kolmeen osaan, joista kukin jakaantuu kolmeen lehdykkään, kukinto on kerrannainen sarja ja kukat vihertävän valkoiset. Pikkusarjoissa ei ole suojuslehtiä. Lehtiruodin kouru erottaa sen muun muassa myrkkykeisosta.
Vuohenputki muodostaa tiheitä yhtenäisiä kasvustoja ja tukahduttaa muut kasvit ympäristöstään. Pelkän maanpäällisen osan kitkeminen ei yleensä kasvia hävitä vaan se uusiutuu tehokkaasti maavarren palasista.[1] Pienetkin juurenpätkät versovat helposti, ja varmin keino kasvin hävittämiseksi onkin multien vaihtaminen kokonaan.
Levinneisyys muokkaa
Vuohenputki kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, mutta se on levinnyt rikkaruohona Pohjois-Amerikkaan. Suomessa se on alkuperäinen ja yleinen varjoisten ja multavien lehtojen ja puronvarsien kasvi Etelä- ja Keski-Suomessa Suomenselän eteläpuolella. Se on hyötynyt asutuksesta leviämällä metsittyville pelloille, pellonpientarille ja puutarhoihin luontaisella esiintymisalueellaan ja myös Pohjois-Suomessa.
Elinympäristö muokkaa
Vuohenputki kasvaa rehevässä lehtomaassa ja kesannolle jätetyillä pelloilla. Puutarhassa se saattaa olla tehokkaan leviämisensä vuoksi kiusallinen ja vaikeasti hävitettävä rikkaruoho.
Käyttö muokkaa
Keitetystä juurakosta ja lehdistä valmistetulla hauteella on auttava vaikutus nivelvaivoissa.[2]
Vuohenputken nuoria lehtiä voi käyttää villivihanneksena[1], mutta lajinmäärityksessä pitää olla tarkkana: muun muassa myrkylliset myrkkykatko, myrkkykeiso ja hukanputki näyttävät hieman samanlaisilta.[3] Vuohenputki muistuttaa kuitenkin ehkä eniten yleisenä kasvavaa vaaratonta karhunputkea (Angelica sylvestris).
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Vuohenputki kiusaa puutarhoissa, viitattu 14.5.2011
- ↑ Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 118-119. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.
- ↑ Yrttitarha.fi
Aiheesta muualla muokkaa
- Kasviatlas: Vuohenputken eli lehtovuohenputken levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Vuohenputki (Aegopodium podagraria)
- Luontoportti: Vuohenputki (Aegopodium podagraria)
- Valokki - nettikasvio: Vuohenputki (Aegopodium podagraria)
- ITIS: Aegopodium podagraria (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Aegopodium podagraria (englanniksi)