Volgan Bulgaria
Volgan Bulgaria (tai Bolgaria) oli Volgan keskijuoksulla sijainnut voimakas valtio 900–1200-luvuilla. Sitä hallinneet bolgaarit olivat turkkilaista bolgaarin kieltä puhunutta väestöä. Saman väestön toinen haara siirtyi Kaakkois-Eurooppaan, slaavilaistui, kristillistyi ja antoi nimen Bulgarian valtiolle. Volgan Bulgaria omaksui islamin vuonna 922[1].
| Volgan Bulgaria Itil Bulğar |
|
|---|---|
900-luku–1236 |
|
 |
|
| Valtiomuoto | monarkia |
| Pääkaupunki | Bulgar |
| Edeltäjä | Suur-Bolgaria |
| Seuraaja | Kultainen orda |
Idän bolgaarit siirtyivät Volgan rannoille 660-luvulla. He maksoivat veroa kasaareille kunnes irtaantuivat heidän vallasta 900-luvun aikana. Volgan Bulgarian mahti oli huipussaan 900–1100-luvulla. Volgan Bulgarian alue (Bulgar) sijaitsi suunnilleen nykyisen Tatarstanin tasavallan kohdalla.
Bulgaria joutui mongolien hyökkäyksen kohteeksi, ja se valloitettiin vuonna 1236, jolloin siitä tuli osa Kultaisen ordan kaanikuntaa. Kun Kultainen orda hajosi, osasta entisestä Bulgariasta muodostettiin Kazanin kaanikunta, joka oli olemassa vuoteen 1552. Tällöin Iivana Julma valloitti Kazanin ja liitti sen osaksi Venäjän valtakuntaa. Alueesta muodostettiin 1700-luvulla Kazanin kuvernementti, ja se jaettiin Tatarstanin ja Baškortostanin tasavalloiksi 1919–1920.
Volgan bulgaarit käyttivät muinaisia turkkilaisia riimuaakkosia ennen islamin omaksumista. Näistä esimerkkejä on säilynyt Tatarstanissa sijaitsevan Bolgarin kaupungin museossa. Islamin vaikutuksesta siirryttiin arabialaiseen kirjaimistoon, joka alueen jälkeläisillä oli käytössä aina neuvostoaikaan saakka.[1]
Bolgaarit ja tataarit muokkaa
- Katso myös: Tataarit#Tausta, Bolgarismi
Alueen väestöistä käytetty tataari-nimitys tuli mongolivalloittajien mukana. Kultaisen ordan synnyttyä tätä nimitystä ryhdyttiin käyttämään myös miehitetyn alueen väestöstä. Bolgaarit eivät kuitenkaan itse kutsuneet itseään tataareiksi, vaan nimitystä käyttivät lähinnä venäläiset Kultaisen ordan ei-venäläisistä kansoista.
Historijoitsija Alfred Halikov (1929–1994) kertoo seuraavasti: 1500–1600-luvuilla alkuperäisiltä asuinpaikoiltaan siirretyt kazanilaiset ja mishäärit menettivät entiset alueelliset nimityksensä, jolloin heidän oli pakko aktiivisen keskinäisen sekoittumisen takia ottaa käyttöön yhteinen etnonyymi, tataarit, jota Kultainen orda ja paikalliset feodaalit olivat juurruttaneet kansaan jo Kultaisen ordan ajoista lähtien. Yhdentymisen jälkeen alkoivat venäläiset feodaalit ja tsaarin hallinto kutsua kazanilaisia ja mishääreitä tällä nimellä. Sitkeiden ponnistelujen ansiosta se levisi vähitellen myös kansan keskuuteen. Valtaosa tataariväestöä piti kuitenkin parempana kutsua itseään muslimeiksi, ja jotkut bolgaareiksi.
Suomalainen tutkija Antero Leitzinger on kritisoinut Halikovin neuvostoaikana toteutettua tutkimusta ja etenkin hänen taipumusta yhdistää nykyisten Volgan tataarien etnogeneettinen historia mielummin Volgan Bulgarian, kuin Kultaisen ordan väestöön. Hänen mukaansa se johtuu "venäläisten iskoistamasta alemmuuden tunteesta, joka liitetään ordan väestöön".[2] Monet nykyaikaiset tutkijat kuitenkin uskovat sekä Bulgarian että Ordan molempien olleen merkittävässä roolissa heidän muodostumisessa.[3]
”Tataari" ei lopulta tiettävästi ole kuitenkaan alun perin pelkkä eksonyymi. Kultaisen ordan polovtsi-kiptšakkien sanotaan kutsuneen itseänsä tataareiksi.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Eastern Bulgars. encyclopedia.com
- Azade-Ayse Rorlich: The Volga tatars-a Profile in National Resilience.
- A. H. Halikov: Tataarit, keitä te olette?
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Miglena Ivanova: Volga Bulgaria – Medieval gateway between East and West bnr.bg. 2018. Viitattu 12.11.2023.
- ↑ Leitzinger 1996, s. 29-30
- ↑ Azade-Ayshe Rorlich: The Origins of the Volga Tatars groznijat.tripod.com. Viitattu 10.11.2023.
- ↑ Гаркавец А. Н. Кыпчакские языки. — Алма-Ата: Наука, 1987. — С. 18.