Vk4, Leena (Borsig 7858/1910, 0-4-0wt) on Suomen Rautatiemuseon omistama museohöyryveturi. Se on Suomen vanhin ajokuntoinen leveäraideveturi[1].

Museohöyryveturi Vk4 68, Leena, Minkiöllä lavettivaunun päällä

Veturi tilattiin saksalaiselta Rheinmetall Borsig -tehtaalta yhdessä toisen samanlaisen kanssa alun perin Kannaksen rannikolla Uudellakirkolla sijaitsevan Inon linnakkeen linnoitusradan veturiksi. Veturit olivat kaksiakselisia, märkähöyrytyyppisiä, tasoluisteilla ja Walschaert-luistikoneistolla varustettuja. Niiden valmistusnumerot olivat 7268/1909 ja 7858/1910.

Leena-veturin vetämän puistojunan vaunu ja miehistöä Rautatiemuseon entisen Hangon radan aseman edessä 20. heinäkuuta 2013

Linnoitus jäi Suomen itsenäistyessä suomalaisille. Sitä ei kuitenkaan tarvittu ja Tarton rauhansopimuksen perusteella se päätettiin purkaa. Vetureita käytettiin aluksi linnakkeen purkutyössä, mutta jo vuonna 1919 kakkosveturi, 7858/1910, myytiin Pietarsaareen teollisuusveturiksi.

Ykkösveturi jatkoi linnakkeen purkutyössä vuoteen 1922 jolloin sen osti Hangon satamalaitos uudisrakennustöitään varten. Veturi myytiin tämän jälkeen Oy Enqvist Ab:lle Tampereen Lielahteen jossa se romutettiin vuonna 1951.

Kakkosveturin osti VR vuonna 1945 Kuopion konepajan työveturiksi Pietarsaaren Selluloosa Oy:ltä[1]. Veturi sai tyyppinumeron Vk4, järjestysnumeron 68 ja epävirallisen lempinimen Leena. Kattila sai järjestysnumeron 1042. Viimeinen täyskatsastus tehtiin veturissa olevaan laattaan stanssattujen merkintöjen mukaan 21.8.1958. Vesipaineena oli ollut 16 kg/cm² ja työpaineeksi merkitty alkuperäisen 12 kilon sijasta 11 kg/cm².

Veturi oli ajossa VR:n Kuopion konepajalla 1960-luvun alkupuolelle. Se hylättiin vuonna 1967, jolloin se varattiin Rautatiemuseolle.

1980-luvun alussa veturi kunnostettiin ulkoisesti ja sijoitettiin Kuopion veturitalliin.

Vuonna 1986 perustettiin Savon Höyryliikennemuseo, jonka merkittäväksi näyttelyesineeksi veturi päätettiin lainata, ja tätä silmällä pitäen veturi siirrettiin tarkoitukseen varattuun vanhaan satamamakasiiniin. Museohanke kuoli rahapulaan, mutta vuonna 1992 makasiinissa aloitti toimintansa ravintola Wanha Satama[2], ja Leena-veturista tuli ravintolan koriste.

VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen täytti 50 vuotta 2.4.2008 ja päätti lahjoittaa merkkipäivänä saamansa lahjarahat museoveturin kunnostukseen, ja Rautatiemuseon säätiö lupautui täydentämään puuttuvan osan. Valinta kohdistui Vk4 -veturiin koska museon kokoelmista puuttui juuri kyseisenlainen liikuntakuntoinen höyryveturi.

24.–25.3.2009 Leena-veturi siirrettiin autolavetilla Kuopion satamasta Hyvinkään konepajalle. Veturin kunto arvioitiin 7.4.2009 ABB Servicen tekemässä tarkastuksessa.[3]

Lopullisen kunnostuksen teki jokioislainen ABB Services ja varsinaista työtä varten vuokrattiin Jokioisten Museorautatien konepaja, jonne veturi saapui lavettiauton kyydissä 8.5.2009.

Museorautatien varikkomestari Juha-Pekka Viitanen, josta sittemmin tuli veturin virallinen käytönvalvoja, suoritti kunnostuksen palkkatyönä.

Yllätyksiä tuli, mm. tuliputket olivatkin läpilahot mutta se tiesi vain lisää työtä. Veturi kunnostettiin viimeisen päälle, mm. jossain vaiheessa poistettu ruuvijarru rakennettiin uudelleen. Vesipainekokeet onnistuivat hyvin eikä käyttötarkastuksessakaan ilmennyt huomauttamista.

Leena puhalsikin ensimmäiset savut piipustaan lavettivaunun JR21 päällä jo 30.6.2009. Valmiiksi veturi todettiin kaksi päivää myöhemmin.

29.7.2009 veturi siirrettiin autolavetilla Hyvinkäälle koeajoa varten.[4] Ajo toteutui perinpohjaisten valmistelujen jälkeen 4.8.2009, jolloin veturi nykäisi vaivatta liikkeelle kymmenkunta varastovaunua.

Henri Kuitusen lahjashekki luovutettiin juhlavasti museolla 17.8.2009 jolloin Leena oli taas höyryssä tilaisuuden kunniaksi.

Virallisesti uusi museoveturi esiteltiin julkiselle sanalle 17.kesäkuuta 2010 yhdessä toisen museouutuuden, dieselveturi Dv16 2026:n kanssa.

Yleisö pääsi tutustumaan veturiin Rautatiemuseopäivänä 15. elokuuta 2010, jolloin Leena ajoi näytösajoja museon raiteilla ja mm. veti näyttävästi paluumatkaa varten käännetyn Hr1 1021 -veturin pois kääntöpöydältä.

Kesällä 2013 Leena liikennöi entisen Hanko–Hyvinkää-radan aseman eteen erotetulla rataosalla museokalustoon kuuluvan E-matkustajavaunun kanssa.

Lähteet muokkaa

  • Resiina 3/2010: Sakari K Salo: Kulttuuriteko – Vk4 Leena, s. 26–31

Viitteet muokkaa

  1. a b Leena on pieni, hidas ja tehoton YLE uutiset, Häme. 21.6.2010. Viitattu 12.8.2014.
  2. Seppo Ruuskanen: Vaunut.org kuva vaunut.org. 1982.
  3. Tasoristeys 2/2009 Resiina. Viitattu 12.8.2014.
  4. Vaunut.org kuva vaunut.org. 29.7.2009. Viitattu 12.8.2014.

Aiheesta muualla muokkaa