Vitali Lazarevitš Ginzburg (ven. Виталий Лазаревич Гинзбург; 4. lokakuuta (J: 21. syyskuuta) 1916 Moskova, Venäjän keisarikunta8. marraskuuta 2009 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen fyysikko, joka osallistui Neuvostoliiton vetypommin kehittelyyn 1950-luvulla. Ginzburg sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2003 yhdessä venäläis-yhdysvaltalaisen Aleksei Abrikosovin ja yhdysvaltalaisen Anthony Leggettin kanssa työstään suprajohtavuuden ja supranesteiden parissa.[1]

Vitali Ginzburg
Виталий Лазаревич Гинзбург
Henkilötiedot
Koko nimi Виталий Лазаревич Гинзбург
Syntynyt4. lokakuuta (21. syyskuuta) 1916
Moskova, Venäjä
Kuollut8. marraskuuta 2009 (93 vuotta)
Moskova, Venäjä
Kansalaisuus Venäjä venäläinen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Moskovan yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Igor Tamm Nobel-palkinto
Instituutti Lebevin fysiikaninstituutti
Moskovan fysiikan ja teknologian instituutti
Oppilaat Leonid Keldysh (käännä suomeksi), David Abramovich Kirzhnits (käännä suomeksi) ja Vladimir Vasilevitsj Zjeleznjakov
Tutkimusalue fysiikka
Tunnetut työt Plasma, Supranesteet
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (2003)

Ginzburg valmistui Moskovan valtionyliopistosta 1938 ja sai väitöskirjansa valmiiksi 1942. Ginzburg työskenteli Lebedevin fysiikaninstituutissa 1940-luvulta lähtien, ja hän oli instituutin johtaja 1971–1988. Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen Ginzburg oli vuodesta 1956.[2] Hänen suurimpia saavutuksiaan on Lev Landaun kanssa kehittämä suprajohtimiin liittyvä Ginzburgin–Landaun-teoria.[3]

Venäjänjuutalaista syntyperää ollut Ginzburg oli tunnettu ateismin edustaja sekä neuvostoaikana että kommunismin romahtamisen jälkeisellä Venäjällä.[4] Hän oli yksi allekirjoittajista presidentti Vladimir Putinille lähetetyssä avoimessa kirjeessä, jossa vastustettiin Venäjällä lisääntynyttä klerikalismia.[5] Ginzburg tunnettiin myös voimakkaana antisemitismin vastustajana ja Israelin valtion kannattajana.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Peter Badge & Nikolaus Turner: Nobel Faces: A Gallery of Nobel Prize Winners, s. 424. Wiley-VCH, 2007. ISBN 9783527406784. Google book (limited preview). (englanniksi)
  2. a b Hein, Avi: Vitaly Ginzburg Jewish Virtual Library. Viitattu 9.11.2009. (englanniksi)
  3. Russian Nobel laureate Ginzburg dies at 93 9.11.2009. Xinhua News Agency. Viitattu 9.11.2009. (englanniksi)
  4. http://nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/2003/ginzburg-autobio.html
  5. Open letter to the President of the Russian Federation Vladimir V. Putin from the Members of the Russian Academy of Sciences From Article. Viitattu 23.7.2007.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.