Wikipedia

Ville Kolppanen

suomalainen jääkiekkomaalivahti

Ville Kolppanen (s. 5. syyskuuta 1992 Vaasa) on suomalainen jääkiekkomaalivahti, joka pelaa Mestis-joukkue Jokereissa.[4]

Ville Kolppanen
Henkilötiedot
Syntynyt5. syyskuuta 1992 (ikä 31)
Vaasa, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Kopo,[1] Kolpi[2]
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 185[3] cm
Paino 89[3] kg
Seura
Seura Jokerit
Sarja Mestis
Pelinumero 30
Pelaajaura
Pääsarjaura 2010–
Aik. seurat Ilves (SML)
LeKi (Mestis)
Neftehimik Nižnekamsk (KHL)
Rögle BK (SHL)
Rungsted Seier Capital (Tanska)
Lausitzer Füchse (DEL2)

Ura muokkaa

Seuraura muokkaa

Juniorivuodet muokkaa

Kolppanen syntyi Vaasassa, mutta hän aloitti jääkiekkoilun Nokian Pyryssä.[1] Kolppanen siirtyi D-juniori-ikäisenä Tapparaan, josta hän jatkoi Tampereen Ilvekseen B-juniori-ikäisenä kaudeksi 2008–2009. WHL-joukkue Lethbridge Hurricanes varasi Kolppasen 32. pelaajana CHL:n varaustilaisuudessa 2009.[5] Hän siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2009–2010 ja torjui 14 runkosarjaottelussa 86,3 prosentin varmuudella.[4]

Kolppanen palasi kaudeksi 2010–2011 kaksivuotisella SM-liigasopimuksella Ilvekseen.[6] Hän pelasi kautensa pääosin seuran A-nuorissa. Kolppanen puki kauden aikana kymmeneen SM-liigaotteluun ja hän pelasi niistä yhdessä. Vuoden 2011 vaihteessa Kolppanen toimi muutamissa SM-liigaotteluissa Ilveksen luukkumaalivahtina Sami Aittokallion pelatessa alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa. Hän teki liigadebyyttinsä 30. joulukuuta 2010 pelatussa vieraissa JYPiä vastaan, kun Kolppanen vaihdettiin Ilveksen maalinsuulle Miika Wiikmanin tilalle ottelun kolmanteen erään. Hän torjui erän aikana kuusi laukausta ja päästi kaksi maalia. Ottelu päättyi JYPin 7–1-murskavoittoon.[7] Kolppanen puki kauden aikana myös Lempäälän Kisan paidan lainalle Mestis-otteluun.[8] Hän torjui Ilvekselle kauden päätteeksi A-nuorten SM-pronssia.[4]

Kauden 2011–2012 Kolppanen aloitti lähtökohtaisesti Ilveksen nelosmaalivahtina edellään Vesa Toskala, Wiikman ja Aittokallio.[1] Hän pelasi alkukaudella kaksi ottelua lainalla Mestis-joukkue Lempäälän Kisassa.[4][9] Syyskuussa 2011 Kolppanen teki Ilveksen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, mutta seura ilmoitti samalla lainaavansa hänet toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Venäjän nuorten sarjassa, MHL:ssä pelaavaan kazakstanilaisjoukkue Snežnyje Barsyyn.[10]

Läpimurto SM-liigaan muokkaa

Kolppanen aloitti kauden 2012–2013 Ilveksen toisena maalivahtina Miika Wiikmanin parina. Hän pelasi ensimmäisen SM-liigaottelunsa aloittavana maalivahtina runkosarjan neljännellä kierroksella 20. syyskuuta 2012 Kalevan Palloa vastaan. Kolppanen torjui Ilvekselle 5–3-voiton ja torjui ottelussa 27 kertaa.[11] Kauden mittaan hän nousi joukkueen ykkösmaalivahdiksi, kun Wiikman siirtyi Saimaan Palloon ja työsulkuvahvistus Anders Lindbäck palasi takaisin NHL:ään. Ilves hankki loppukaudella maalivahtiosastolleen Jaroslav Hüblin, mutta Kolppanen kuitenkin kantoi suurimman osan torjuntavastuusta ja teki läpimurtonsa SM-liigassa.[1] Hän pelasi tulokaskautensa aikana kaikkiaan 30 runkosarja- ja neljä liigakarsintaottelua.[12] Kolppanen torjui liigakarsintojen avausottelussa 22. maaliskuuta 2013 Mikkelin Jukureita vastaan nollapelin. Hän torjui Ilveksen 2–0-voittoon päättyneessä ottelussa 23 kertaa.[13] Kolppanen pelasi kauden aikana myös kymmenen ottelua lainalla LeKissä.[4] Huhtikuussa 2013 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Ilveksen kanssa.[14]

Kaudella 2013–2014 Kolppanen nousi Ilveksen selkeäksi ykkösmaalivahdiksi. Hän pelasi ensimmäisen nollapelinsä SM-liigan runkosarjassa 25. syyskuuta 2013 vieraissa Espoo Bluesia vastaan. Kolppanen torjui Ilveksen 0–1-voittoon päättyneessä ottelussa 26 kertaa.[15] Kolppanen valittiin SM-liigan syyskuun kuukauden pelaajaksi. Hänestä tuli ensimmäinen valinnan saanut Ilveksen pelaaja lähes yhdeksään vuoteen, sillä edellisen kerran joukkueesta valinnan sai hyökkääjä Hannes Hyvönen joulukuussa 2004.[16] Kolppanen pelasi kauden aikana kaikkiaan 48 runkosarjaottelua torjuen neljä nollapeliä.[8]

KHL-vuodet Neftehimik Nižnekamskissa muokkaa

Toukokuussa 2014 Kolppasen sopimus Ilveksen kanssa purettiin, kun hänelle avautui mahdollisuus siirtyä KHL:ään.[17] Kesäkuussa Kolppasen vahvistettiin siirtyvän kaksivuotisella sopimuksella Neftehimik Nižnekamskiin.[18] Joulukuussa venäläinen Championat-sivusto uutisoi hänen sekä hyökkääjien Tim Stapletonin ja Dan Sextonin lakkoilleen ja kieltäytymästä pelaamasta ottelua Sibir Novosibirskiä vastaan, koska heidän palkkaansa pienennettiin ruplan kurssin romahtamisen vuoksi. Sekä Neftehimikin päävalmentaja Vladimir Krikunov[19] että Kolppasen agentti Dmitri Jeremin kuitenkin kertoivat heidän olleen sivussa ainoastaan loukkaantumisten vuoksi.[20] Muutamaa päivää myöhemmin seura kuitenkin asetti hänet siirtolistalle.[21] Mikään toinen seura ei napannut Kolppasta kahden vuorokauden kuluessa,[22] mutta Neftehimik kuitenkin nosti hänet takaisin KHL-vahvuuteensa.[23] Päävalmentaja Krikunovin mukaan Kolppanen kärsi asenneongelmista ja "keksi jatkuvasti itselleen vammoja". Krikunovin mukaan hänet asetettiin siirtolistalle tarkoituksenaan näpäyttää Kolppasta. Tammikuussa 2015 Krikunov kertoi medialle myös käyttäneensä kipsiä juniorimaalivahdin kädessä ja motivoivansa Kolppasen näin pelaamaan.[24][25] Hänen agenttinsa Krister Kaukinen kuitenkin kiisti SuomiKiekko-sivustolle täysin Kolppasen lakkoilun ja Krikunovin väitteet hänen tekaistuistaan loukkaantumisista. Kaukisen mukaan Krikunov käytti Kolppasta kohtaan "vanhaa neuvostoliittolaista tapaa" eli pelottelua ja uhkailua.[26]

Kolppanen pelasi kauden 2014–2015 aikana kaikkiaan 32 runkosarjaottelua ja hän jakoi varsin tasaisesti joukkueen torjuntavastuun Aleksandr Sudnitsinin kanssa. Kaudella 2015–2016 Kolppanen pelasi vain neljä ottelua,[4] kunnes Kolppasen kausi todettiin polvivamman vuoksi päättyneeksi jo syyskuussa 2015.[27] Toukokuussa 2016 hän teki kuitenkin kaksivuotisen jatkosopimuksen Neftehimikin kanssa.[28] Kaudella 2016–2017 Kolppanen pelasi suurimman osan joukkueen otteluista ja hän torjui 30 ottelussa kaksi nollapeliä.[8] Neftehimik jäi kuitenkin pudotuspelien ulkopuolelle ja Kolppasen sopimus purettiin helmikuussa 2017.[29]

Siirtyminen Ruotsiin muokkaa

Kaudeksi 2017–2018 Kolppanen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Rögle BK:hon.[30] Hän oli alkukauden sivussa, kun Kolppanen sai laukauksesta päävamman harjoituksissa.[31] Kuntouduttuaan Rögle lainasi hänet yhden ottelun mittaisella sopimuksella sarjatasoa alemmas HockeyAllsvenskan-joukkue Södertälje SK:hon joulukuussa 2017.[32] Kolppanen pelasi Röglessä loppukaudella 12 runkosarjaottelua torjuen yhden nollapelin.[8] Huhtikuussa 2018 hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[33]

Kolppanen jäi kaudella 2018–2019 selkeäksi kakkosmaalivahdiksi Justin Poggelle ja hän pelasi kauden aikana 18 runkosarjaottelua.[4] 22. syyskuuta 2018 pelatussa ottelussa Brynäs IF:ää vastaan Kolppanen otti kontaktia vastustajajoukkueen hyökkääjä Jesper Boqvistin kanssa ja kaatui. Boqvist sai tilanteesta ottelurangaistuksen. Kolppasen kaatuminen otettiin kuitenkin lähempään tarkasteluun videotuomareiden toimesta. SHL:n kurinpito katsoi hänen lopulta filmanneen ja antoi Kolppaselle tempustaan 5000 kruunun sakot.[34] Tapaninpäivänä 26. joulukuuta 2018 Örebro HK:ta vastaan pelatun ottelun päätteeksi hän sai ottelurangaistuksen epäurheilijamaisesta käytöksestä. Ottelun erotuomari Sören Perssonin mukaan Kolppanen osoitti ensin tulostaululle ja sitten tuomaristoa kohti samalla peukaloaan ja muita sormiaan yhteen vihjaten näin, että tuomaristo olisi lahjottu. Hänet asetettiin käsimerkeistään kahden ottelun mittaiseen pelikieltoon.[35]

Paluu Ilvekseen muokkaa

Kaudeksi 2019–2020 Kolppanen palasi 1+1-vuotisella sopimuksella Tampereen Ilvekseen.[36] Hän lähti kauteen niin ikään ykkösmaalivahtina joukkueen tulokas Eetu Mäkiniemelle, mutta Lukáš Dostálin palattua NHL-harjoitusleiriltä hänen aisaparinaan.[37] Kolppanen kuitenkin alisuoritti kauden edetessä ja jäi selkeäksi kakkosmaalivahdiksi Dostálille.[38] Dostálin pelatessa alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa myös Mäkiniemi sai mahdollisuuden Ilveksen maalinsuulla. Mäkiniemi on vuodenvaihteen jälkeen jatkanut myös Dostálin aisaparina. Tammikuussa 2020 Ilves lainasi Kolppasen hakemaan pelituntumaa Mestis-joukkue Kooveehen,[39] jossa hän jatkoi myös siirtotakarajan jälkeen. 21. helmikuuta 2020 pelatussa ottelussa TUTO Hockeyta vastaan Kolppanen hermostui vastustajajoukkueen hyökkääjä Juho Mäkelälle ja löi tätä maalinedustakahakassa kilvellään kasvoihin. Kolppanen sai tilanteesta ottelurangaistuksen ja sittemmin yhden ottelun mittaisen pelikiellon. Mäkelälle tuomittiin tilanteesta kahden minuutin jäähy väkivaltaisuudesta.[40] Kolppanen pelasi Kooveessa kaikkiaan kahdeksan ottelua.[4]

Kolppasen Ilves-sopimus sisälsi option ulkomaille siirtymisestä, mutta hän ei kuitenkaan käyttänyt sitä ja teki toukokuussa 2020 joukkueen kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[41] Syyskaudella 2020–2021 Kolppanen jäi aina Ilveksen kolmosmaalivahdiksi, kun Eetu Mäkiniemen lisäksi Lukáš Dostál pelasi joukkueessa lainalla NHL-seura Anaheim Ducksista. Dostálin palattua Pohjois-Amerikkaan Kolppanen jatkoi Mäkiniemen selkeänä kakkosmaalivahtina.[42] Hän pelasi kauden aikana lopulta vain kahdeksan SM-liigaottelua. Kolppanen pelasi kauden aikana myös kaksi ottelua lainalla Kooveen Mestis-joukkueessa.[4]

Tanska ja Saksa muokkaa

Kaudeksi 2021–2022 Kolppanen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Tanskan Metal Ligaenin Rungsted Seier Capitaliin.[43] Hän nousi joukkueen selkeäksi ykkösmaalivahdiksi ja eteni Seier Capitalin kanssa aina finaaleihin saakka. Mestaruuden vei lopulta kuitenkin Aalborg Pirates otteluvoitoin 4–1, joten Kolppanen saavutti joukkueensa kanssa hopeaa.[4]

Lokakuussa 2022 Kolppanen siirtyi loppukauden 2022–2023 kattavalla sopimuksella Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle DEL2-liigan Lausitzer Füchseen. Hänet hankittiin joukkueeseen ensisijaisesti paikkaamaan Eisbären Berlinin lainamaalivahti Nikita Quappin pitkäaikaisen loukkaantumisen jättämää aukkoa. Füchsen päävalmentajana toimi Kolppaselle Tapparan C-nuorista tuttu Petteri Väkiparta.[44]

Sopimus Jokereihin muokkaa

Marraskuussa 2023 Kolppanen siirtyi loppukauden 2023–2024 kattavalla ja molemminpuolisen option kaudesta 2024-2025 sisältävällä sopimuksella Mestis-joukkue Jokereihin oltuaan alkukauden ilman sopimusta. Hänet hankittiin joukkueeseen ensisijaisesti paikkaamaan Henri Risikon pitkäaikaista loukkaantumista.[45]

Maajoukkueura muokkaa

Kolppanen on pelannut Suomen A-maajoukkueessa kaksi ottelua. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Euro Hockey Challengessa 10. huhtikuuta 2014 Jyväskylässä Latviaa vastaan. Hän torjui Suomen 5–1-voittoon päättyneessä ottelussa kuusi kertaa.[46] Kolppanen on pelannut myös kuusi nuorten ja viisi poikien maaottelua.[4]

Muuta muokkaa

Maaliskuussa 2014 Kolppanen ja hyökkääjä Kai Kantola levyttivät säveltämänsä ja sanoittamansa yhdessä Reino Housebandin kanssa Ilvekselle kannustuskappaleen Zambonista oikealle. Kaksikko vastasi aiemmin joulukuussa 2013 Olli Palolan levyttämään Tapparan kannustuskappaleeseen Zambonilta vasemmalle.[47]

Toukokuussa 2016 Kolppanen siirtyi osaomistajaksi ravintola Bar Alivoimaan.[48]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit  
Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP%
2008–2009 Ilves A-SM 2 80 0 10.50 74,1 – – – – – – – –
2009–2010 Lethbridge Hurricanes WHL 14 1 9 0 590 48 0 4.88 85,3 – – – – – – – –
2010–2011 Ilves A-SM 19 1038 0 2.89 90,3 6 301 1 2.59 92,0
Ilves SM-liiga 1 20 0 6.00 75,0 – – – – – – – –
2011–2012 LeKi Mestis 2 120 0 1.00 96,8 – – – – – – – –
Snežnyje Barsy MHL 19 6 8 0 1050 35 1 2.00 93,1 – – – – – – – –
2012–2013 Ilves SM-liiga 30 7 17 3 1649 89 0 3.24 90,1 – – – – – – – –
LeKi Mestis 10 594 1 2.22 94,2 – – – – – – – –
2013–2014 Ilves SM-liiga 48 19 20 7 2701 98 4 2.18 92,7 – – – – – – – –
2014–2015 Neftehimik Nižnekamsk KHL 32 6 18 5 1702 93 0 3.28 90,5 – – – – – – – –
2015–2016 Neftehimik Nižnekamsk KHL 4 2 1 0 220 8 0 2.18 94,0 – – – – – – – –
2016–2017 Neftehimik Nižnekamsk KHL 30 9 14 3 1501 70 2 2.80 91,7 – – – – – – – –
2017–2018 Rögle BK SHL 12 5 7 0 729 29 1 2.39 90,8 – – – – – – – –
Södertälje SK Allsvenskan 1 1 0 0 65 3 0 2.77 86,4 – – – – – – – –
2018–2019 Rögle BK SHL 18 6 11 0 1019 39 0 2.30 91,6 – – – – – – – –
2019–2020 Ilves SM-liiga 12 3 7 2 619 36 2 3.49 85,8 – – – – – – – –
KOOVEE Mestis 8 2 4 1 427 25 0 3.51 88,9 – – – – – – – –
2020–2021 Ilves SM-liiga 8 2 3 3 482 28 0 3.48 86,3 – – – – – – – –
KOOVEE Mestis 2 1 0 1 123 3 1 1.46 95,7 – – – – – – – –
2021–2022 Frederikshavn White Hawks Tanska 35 9 6 2 1931 87 0 2.67 90,3 17 9 8 1009 48 0 2.86 90,1
2022–2023 Lausitzer Füchse DEL2 25 12 13 0 1528 62 0 2.44 92,6 2 0 2 119 9 0 4.57 88,2

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Herckman, Marko: Ville Kolppanen: Sydämeni on Ilveksen muotoinen ilveshistoria.com. 3.10.2012. Ilves-Hockey Oy. Viitattu 27.2.2020.
  2. ↑ Suonsyrjä, Vesa: Kolpi ja Opa idän ihmemaassa ilveshistoria.com. 15.11.2011. Ilves-Hockey Oy. Viitattu 27.2.2020.
  3. ↑ a b Tilastot liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.2.2020.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k Ville Kolppanen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  5. ↑ Suomalaisjuniorit kelpasivat kanadalaisseuroille Jatkoaika.com. 1.7.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 2.7.2012.
  6. ↑ Ilves solmi kasan sopimuksia Jatkoaika.com. 13.7.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.10.2010.
  7. ↑ JYP-tähti Ilves-ottelun jälkeen: Tämän takia kiekon aloitinkin MTVuutiset.fi. 30.12.2010. Telia Company AB. Viitattu 27.2.2020.
  8. ↑ a b c d Ville Kolppanen Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
  9. ↑ Mestikseen iso kasa liigalainoja Jatkoaika.com. 14.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.9.2011.
  10. ↑ Välimaa Ilvekseen, Kolppanen Kazakstaniin Jatkoaika.com. 29.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.9.2011.
  11. ↑ Palomäki, Ilkka: KalPa höntsäsi Tampereella - Ilves taas voittoon yle.fi. 20.9.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 27.2.2020.
  12. ↑ Arponen, Miika: Ilveksen pelaaja-arvioinnit 2012–13 Jatkoaika.com. 12.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.7.2013.
  13. ↑ Uusitalo, Timo: Ilves avasi liigakarsinnat voitolla - Jukurien ruuti märkää yle.fi. 22.3.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 27.2.2020.
  14. ↑ Ilvekselle tukku pelaajasopimuksia Jatkoaika.com. 17.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.7.2013.
  15. ↑ Uusitalo, Timo: Pelicansin liito jatkui - Ilves jaksaa yllättää yle.fi. 25.9.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 27.2.2020.
  16. ↑ Liigayllättäjän maalivahdista kuukauden pelaaja MTVuutiset.fi. 3.10.2013. Telia Company AB.
  17. ↑ Ilves myi tähtivahtinsa Venäjälle ja hankki kanadalaishyökkääjän Jatkoaika.com. 13.5.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2020.
  18. ↑ Ville Kolppasen uusi osoite on Nižnekamskissa Jatkoaika.com. 3.6.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2020.
  19. ↑ Lähde: Kolme entistä SM-liigatähteä lakkoilee KHL:ssä suomikiekko.com. 14.12.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  20. ↑ Agentti kiistää suomalaispelaajan lakkoilun: ”Ei ole mahdollista” suomikiekko.com. 14.12.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  21. ↑ KHL-seura laittoi suomalaisvahtinsa siirtolistalle suomikiekko.com. 17.12.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  22. ↑ Kohuotsikoissa ollut KHL-suomalaispelaaja sai potkut suomikiekko.com. 20.12.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  23. ↑ Yllätyskäänne KHL-suomalaisflopin tilanteessa – ”Harjoittelee joukkueen kanssa” suomikiekko.com. 22.12.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  24. ↑ KHL-valmentaja koulutti suomalaisvahtia – ”Keksii jatkuvasti itselleen vammoja” suomikiekko.com. 9.1.2015. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  25. ↑ KHL-suomalaisveskari pakotettiin pelaamaan – ”Huijasin häntä” suomikiekko.com. 11.1.2015. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  26. ↑ Franck, Pekka: Suomalainen agentti puolustaa KHL-suojattiaan: ”Pelottelua ja uhkailua!” suomikiekko.com. 11.1.2015. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  27. ↑ Suonsyrjä, Vesa: Ville Kolppanen palasi Ilvekseen palatakseen huipputasolle ilves.com. 7.8.2019. Ilves-Hockey Oy. Viitattu 27.2.2020.
  28. ↑ Трансферные новости 5-9 мая. Продление контрактов khl.ru. 10.5.2016. КХЛ. Viitattu 2.11.2023. (venäjäksi)
  29. ↑ KHL-seura antoi lähtöpassit peräti seitsemälle pelaajalle – suomalaisvahdin sopimus purettu suomikiekko.com. 21.2.2017. Nordic Sport Media. Viitattu 27.2.2020.
  30. ↑ Mauritzson, Lasse: Rögle skriver kontrakt med KHL-målvakt roglebk.se. 6.7.2017. Rögle Marknads AB. Viitattu 27.2.2020. (ruotsiksi)
  31. ↑ Salminen, Solmu: Seura pimitti suomalaisvahdin tilan Ruotsin liigassa - kyseessä ei ollutkaan sairaustapaus: "Hän ei voi hyvin" iltalehti.fi. 22.9.2017. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 27.2.2020.
  32. ↑ Råback, Mikael: Ville Kolppanen vihdoin pelikunnossa - hakee vauhtia Allsvenskanista Jatkoaika.com. 19.12.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2020.
  33. ↑ Setänen, Eetu: Kolppanen jatkaa Röglessä: "Fanit ovat uskomattomia, vastaavaa ei löydy mistään muualta" ls24.fi. 12.4.2018. Marva Media Oy. Viitattu 27.2.2020.
  34. ↑ Stubin, Teemu: Suomalaisjääkiekkoilija joutui Ruotsissa kohun keskelle - sai sakot filmauksesta! iltalehti.fi. 23.9.2018. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.11.2023.
  35. ↑ Hepojärvi, Harri: Maalivahti Ville Kolppanen on taas kohun keskellä Ruotsissa - härski vihjailu johti kahden ottelun pelikieltoon: ”En ole koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa” iltalehti.fi. 27.12.2018. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.11.2023.
  36. ↑ Seppä, Lassi: Kolppanen, Maalahti ja lupaavia nuoria Ilvekseen − Rautiainenkin jää Tampereelle Jatkoaika.com. 3.4.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2020.
  37. ↑ Seppä, Lassi: Lukáš Dostál palaa Tampereelle − llveksen maalinsuulla nähdään ensi kaudella kova kaksikko Jatkoaika.com. 30.7.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2020.
  38. ↑ Mannonen, Heikki: Tässä ovat Liigan alkukauden alisuoriutujat – mukana lainapelaaja NHL:stä sekä viime kevään maailmanmestari Jatkoaika.com. 30.7.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2020.
  39. ↑ Tuomala, Toni: KOOVEEn vieraaksi saapuu tänään TUTO, maalinsuulla torjuu Ville Kolppanen tampereenkoovee.fi. 16.1.2020. KOOVEE Hockey Oy. Viitattu 2.11.2023.
  40. ↑ Ville Kolppaselle yhden ottelun pelikielto mestis.fi. 22.2.2020. Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf. Viitattu 2.11.2023.
  41. ↑ Kolppanen ja Maalahti jatkavat Ilveksessä - "Uskomme heidän olevan tärkeitä palasia tulevan kauden joukkueessa" Jatkoaika.com. 15.5.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.5.2020.
  42. ↑ Seppä, Lassi: Ilveksen pelaaja-arvostelut 2020−21: Alkukauden NHL-avut kauden kermaa − ailahtelu koitui joukkueen kohtaloksi Jatkoaika.com. 27.4.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 12.5.2021.
  43. ↑ Søvsø, Michael: FINSK MÅLMAND i Rungsted-buret metalligaen.dk. 29.6.2021. Danmarks Ishockey Union. Viitattu 2.11.2023. (tanskaksi)
  44. ↑ TORHÜTER VILLE KOLPPANEN WIRD EIN FUCHS lausitzer-fuechse.de. 4.10.2022. EHC "Lausitzer Füchse" Spielbetriebs GmbH. Viitattu 4.10.2022. (saksaksi)
  45. ↑ Kiviniemi, Konsta: Liigasta tuttu Ville Kolppanen Jokerien maalille loppukauden mittaisella sopimuksella Jatkoaika.com. 2.11.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 2.11.2023.
  46. ↑ Finland vs Latvia - EHC - Euro Hockey Challenge - boxscore pointstreak.com. 10.4.2014. Pointstreak Sports Technologies Inc. Viitattu 27.2.2020.
  47. ↑ Miettinen, Miska: Kolppanen ja Kantola vastaavat Palolalle biisillä funtampere.fi. 7.3.2014. Radio SUN Oy. Arkistoitu 27.2.2020. Viitattu 27.2.2020.
  48. ↑ Sivonen, Sonja: Tamperelainen KHL-maalivahti mukaan ravintolabisnekseen tamperelainen.fi. 13.5.2016. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 2.11.2023.
Jokerit – Mestis

2 Wehmas | 3 Kangas | 7 Häkkilä | 9 Hänninen | 10 Lahtinen | 11 Jeskanen | 13 Tenhovuori | 14 Liuksiala | 16 Henritius | 19 Kalajanniska | 21 Karvinen (A) | 22 Forslund | 25 Kuusla | 27 Lind (A) | 30 Kolppanen | 35 Risikko | 37 Toikka | 42 Vauhkonen | 43 Virtala | 45 Hakanen | 47 Forsblom (C) | 50 Lehtinen | 51 Lemberg | 56 Nissinen | 62 Vertanen | 67 Korhonen | 77 Haakana | 81 Seppälä (A) | 94 Sirkiä
Valmentajat: Määttä – Niskanen – Hellgren

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ville_Kolppanen&oldid=21964011”