Viljo Halme
Karl Viljo Halme[1] (24. tammikuuta 1907 Helsinki – 21. lokakuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen jalkapalloilija, jota pidetään yhtenä Suomen kaikkien aikojen parhaista jalkapallomaalivahdeista.[2]
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 24. tammikuuta 1907 | ||
| Syntymäpaikka | Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta | ||
| Kuolinaika | 21. lokakuuta 1981 (74 vuotta) | ||
| Kuolinpaikka | Helsinki, Suomi | ||
| Pelipaikka | maalivahti | ||
| Lempinimi | Hali | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1923–1929 | Jyry | – | (–) |
| 1931–1935 | HJK | 49 | (0) |
| 1936–1941 | HPS | 58 | (0) |
| Maajoukkue | |||
| 1932–1939 |  Suomi
|
30 | (0) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
30:ssä A-maaottelussa Suomea edustanut Halme aloitti uransa Työväen Urheiluliiton sarjoissa pelanneessa Helsingin Jyryssä, josta siirtyi vuonna 1931 Helsingin Jalkapalloklubiin. Halme oli Ernst Grönlundin, Leo Karjaginin, Aatos Lehtosen, Kaarlo Oksasen sekä Kurt Weckströmin ohella tunnetuimpia TUL:stä porvariseuroihin loikanneita jalkapalloilijoita. Siviiliammatiltaan hän oli usean muun TUL:n helsinkiläisen jalkapalloilijan tapaa putkimies.[2]
Ura jalkapalloilijana muokkaa
Maalivahtina pelannut Halme voitti TUL:n jalkapallomestaruuden Helsingin Jyryn joukkueessa vuonna 1927. Moskovan spartakiadeissa 1928 hän oli Työväen Urheiluliiton jalkapallojoukkueen kapteeni. Koska sosialidemokraattien hallitsema TUL oli kieltänyt urheilijoitaan osallistumasta kommunistisen Punaisen urheiluinternationaalin järjestämiin spartakiadeihin, erotettiin joukkueen pelaajat liiton jäsenyydestä vuotta myöhemmin. Halme itse kannatti Neuvostoliiton kanssa tehtävää urheiluyhteistyötä muun muassa Työväen Urheilulehdelle vuonna 1928 antamassaan haastattelussa.[2]
Syyskuun lopulla 1929 spartakiadeihin osallistuneet jalkapalloilijat julkaisivat Työväen Urheilulehdessä kirjeen, jossa he halveksuivat porvariseuroihin siirtyneitä urheilijoita ja ilmoittivat, etteivät vaihda puolta, vaikkeivat enää saisi pelata otteluakaan. Ilman seuraa jäänyt Halme oli tämän jälkeen mukana TUL:sta erotettujen jalkapalloilijoiden vuonna 1931 perustaman Helsingin Pallo-Veikkojen toiminnassa, mutta kun sitä ei hyväksytty Suomen Palloliiton jäseneksi, siirtyi hän vielä samana vuonna HJK:n riveihin.[2]
A-maajoukkueessa Halme debytoi vuonna 1932 Ruotsia vastaan, kun hänet vaihdettiin loukkaantuneen Gunnar Närhisen tilalle.[3] Vuonna 1936 Halme oli Suomen jalkapallojoukkueen varamiehenä Berliinin kesäolympialaisissa. Mestaruussarjassa hän saavutti Helsingin Palloseuran joukkueessa hopeaa vuonna 1936.[2]
Muut lajit muokkaa
Halme pelasi urheilu-urallaan myös jääpalloa ja jääkiekkoa. Jääpallossa hän saavutti TUL:n mestaruuden Jyryn joukkueessa vuonna 1924. Jääkiekon Suomen mestaruuden Halme voitti HJK:ssa vuonna 1932.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Peltola, Vesa-Matti: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 5. Urheilutietäjän joulu, 2003, s. 28. Viitattu 2.1.2008.
- ↑ a b c d e Syrjäläinen, Antti: Miksi siksi loikkariksi? Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919–1939, s. 46, 64–65, 69–70, 113, 157. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2008. ISBN 978-952-21913-7-3. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Football PLAYER: Viljo Halme 2.11.2014. European National Football Teams 1872–2017 Database. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 49. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.