Viheri
Viheri on Keski-Suomessa Joutsassa Joutsan kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
| Viheri | |
|---|---|
 Kuvassa Viherin museosilta ylittää Viherinkosken jonka kautta Suontee laskee Viheriin. Kuva elokuulta 2011. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Joutsa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Rautaveden alue (14.83) |
| Tulouoma | Viherinkoski Suonteesta |
| Lasku-uoma | Myllynkoski Rautaveteen |
| Taajamat | Joutsan kirkonkylä |
| Järvinumero | 14.831.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 93,8 m [1] |
| Pituus | 6,06 km [1] |
| Leveys | 2,503 km [1] |
| Rantaviiva | 23,33 km [2] |
| Pinta-ala | 4,31594 km² [2] |
| Tilavuus | 0,02416185 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,6 m [2] |
| Suurin syvyys | 37,5 m [2] |
| Saaria | 16 [1] |
| Vuohisaari, Terrisaaret | |
 Viheri |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Viheri on 6,1 kilometriä pitkä, 2,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 432 hehtaaria eli 4,3 neliökilometriä. Järvi on länteen aukeavan kuunsirpin muotoinen. Järven kaareva muoto vaikuttaa leveyteen lisäävästi, sillä sen suurin poikittainen leveys on vain 1,0 kilometriä. Lisäksi sen pohjoisosassa Haapaniemen kohdalla sijaitsee 200 metriä leveä kapeikko, jonka pohjoispuolelta löytää Sillanlahden ja Syvälahden. Järven eteläpää kapenee terävästi ja sitä kutsutaan Retisenpohjaksi. Järvessä on kartan mukaan 16 saarta. Suurin saari Vuohisaari sijaitsee järven pohjoispäässä yhdessä seitsemän pienen luodon kanssa. Järven keskiosassa järvenselällä sijaitsevat neljän saaren saariryhmä Terrisaaret.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 24,16 miljoonaa kuutiometriä eli 0,02416 kuutiokilometriä, ja sen keskisyvyydeksi on tällöin saatu 5,6 metriä. Järven eteläosassa on 2,0 kilometriä pitkä syvännejakso, joka yltää 37,5 metrin syvyyteen [3]. Järven pohjoisosassa on kaksi 10-metristä syvännettä, pohjoisosan pohjoispäässä kaksi 20-metristä ja eteläpäässä 15-metrinen syvänne.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 23,3 kilometriä. Järven länsirannikko on jyrkempää kuin itärannikko ja siellä ovat myös rantavedet syvempiä kuin itärannikolla. Korkein vuori Vartiovuori kohoaa 150 metrin korkeuteen mpy. eli 56 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Terrisaarien ympäristö ja itärannikon rantavedet ovat hyvin kivikkoiset. Ainoat maatilat sijaitsevat järven itäpuolella ja muu asutus on hajallaan. Vapaa-ajan asutusta on kaikilla rannoilla, mutta rannikolla on pitkiä autioita osuuksia. Itärannikkoa kiertää seututie 428, joka alkaa Joutsan kirkonkylästä ja johtaa Uimaniemen kautta Pertunmaan kirkonkylälle. Järven eteläpään länsipuolelle tulee Joutsasta pieni kylätie, joka päättyy Jääsjärven Vihersaloon. Seututieltä haarautuu toinen kylätie eteläpään itäpuolelle. Pohjoispäässä on kirkonkylään yhteyteen tehty uimaranta.[2][1][4][5]
Vesistösuhteet muokkaa
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) Rautaveden alueella (14.83), jonka Rautaveden lähialueeseen (14.831) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 93,8 metriä mpy.[1][6]
Viheriin on johdettu metsä- ja suo-ojia. Sen valuma-alueen lähialueella ei esiinny suuria järviä tai lampia, mutta Vartiovuoren takana sijaitsee kaksi pikkulampea. Viheri on osa Sysmän reittiä. Suontee laskee siihen koillisesta Viherinkosken kautta. Viherillä on kaksi erillistä lasku-uomaa. Ensimmäinen on pääuomana Viherin luoteispään läheltä Joutsansalmeen laskeva Myllynkoski, joka kautta vedet jatkavat Rautaveden Ängeselkään ja siitä edelleen Jääsjärveen. Toinen, vähäisempi uoma, lähtee Viherin kaakkoispäästä ja laskee lyhyiden uomien ja Retisenlammen kautta Jääsjärven koilliskulmaan. Tällaisia järviä, joilla on kaksi lasku-uomaa, kutsutaan bifurkaatiojärviksi.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Viheri, Joutsa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Viheri, Joutsa (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Viheri, Joutsa (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Viheri (14.831.1.006) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.10.2022.