Wikipedia

Vieremä

kunta Pohjois-Savon maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee savolaista kuntaa. Vieremä on myös kaupunginosa Hyvinkäällä ja Forssassa.

Vieremä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 389 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 973,38 km², josta 48,10 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,66 asukasta/km².

Vieremä

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°44′35″N, 027°00′05″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero 925
Hallinnollinen keskus Vieremän kirkonkylä
Perustettu 1922
Kokonaispinta-ala 973,38 km²
114:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 925,28 km²
– sisävesi 48,10 km²
Väkiluku 3 389
205:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 3,66 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 27,5 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 95,9 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,9 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Mika Suomalainen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Muut
 • Kok.
 • KD
 • PS
 • Vihr.
10
5
2
2
1
1
www.vierema.fi

Kunta perustettiin Iisalmen maalaiskunnasta erottamalla vuonna 1922.[7]

Vapaa-ajan asuntoja Vieremällä on 496.[8]

Maantiede muokkaa

Vieremä sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteiskulmassa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien rajalla, ja sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Pyhäntä ja Sonkajärvi.

Vieremän Natura-kohteita ovat Selkäsuo, Saarisuo-Kurkisuo, Rahajärvi-Kontteroinen, Hyppyypuronsuo, Naimapuron metsä, Mammonhauta-Rotimojoki, Kaatiainen, Joutensuo, Hällämönharju-Valkeiskangas ja Talaskangas.[9]

Kyliä muokkaa

Amerikka, Haajainen (Haajaiskylä), Kaarakkala, Karankamäki, Kauppilanmäki, Konolanmäki, Kirkonkylä, Marttisenjärvi, Nissilä, Palosenjärvi, Palosenmäki, Pyöree, Salahmi, Rotimojoki, Savimäki, Tikanniemi, Valkeiskylä (Valkiamäki).

Taajamat muokkaa

Vuoden 2016 lopussa Vieremällä oli 3 685 asukasta, joista 1 368 asui taajamassa, 2 288 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vieremän taajama-aste on 37,4 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Vieremän kirkonkylä.[11]

Hallinto muokkaa

Vieremän kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Mika Suomalainen.[12] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 10 on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Talous muokkaa

Vieremällä toimivia yrityksiä ovat Ponsse Oyj, muun muassa kevytsoraharkkoja, pihakiviä, kaivonrenkaita ja pilarianturoita valmistava Lujabetoni Oy, elementti- ja moduulitaloja valmistava Ratesteel Oy, HT Laser Oy ja Hytar Oy. Näistä Ponsse on tunnetuin valmistamiensa metsäkoneiden vuoksi. Yritys työllistää yli 800 henkilöä, joista noin 440 Vieremällä. Ponssen alihankkijoina toimivat muun muassa Ratesteel, joka valmistaa erilaisia teräsrakenteita. HT Laser leikkaa ja särmää erilaisia metalleja ja Hytar valmistaa hydraulijärjestelmiä. JetiTaso Oy valmistaa metallirakenteita[13].

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Ponsse, Ratesteel, Veljekset Heiskanen ja Soraliike Ikola.[14]

Liikenneyhteydet muokkaa

 
Vieremän varalaskupaikka kantatiellä 88

Kunnan halki kulkee luode–kaakko-suunnassa kantatie 88. Lähin kaupunki on 25 kilometriä etelään sijaitseva Iisalmi, josta lähtee päivittäin Pendolino-, InterCity-, pika- ja taajamajunia kaikkialle Suomeen. Iisalmi–Kontiomäki-rata kulkee Vieremän kunnan alueella Kauppilanmäen ja Soinlahden välillä, mutta yhtään asemaa tai seisaketta ei Vieremän kunnan alueella enää ole. Ainoa Vieremän kunnan alueella koskaan ollut rautatieliikennepaikka on lakkautettu Latukan seisake.[15][16] Puutavaraliikenteen käyttämä Kauppilanmäen rautatieasema tulkitaan helposti Vieremälle, mutta se sijaitsee niukasti Sonkajärven puolella kuntarajan seuraillessa ratapihan reunoja. Lähin kaupallinen lentoasema on Kajaanin lentoasema Kajaanissa. Vieremän taajamasta lähin ilmailupaikka on Iisalmessa sijaitseva harrasteilmailukenttä[17]. Kunnan pohjoisosassa sijaitsee lentokoneiden varalaskupaikka. Kirkonkylän liepeillä sijaitseva venesatama on Vuoksen vesireitin pohjoisin satama. Reittiä voivat matkata veneet, joiden syväys on enintään yksi metri.

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vieremän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 134
1985
  
 4 960
1990
  
 4 779
1995
  
 4 637
2000
  
 4 361
2005
  
 4 125
2010
  
 3 982
2015
  
 3 757
2020
  
 3 572
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Seurakunnat muokkaa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Vieremän alueella toimii Vieremän seurakunta[19] ja Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuopion ortodoksinen seurakunta.[20]

Palvelut muokkaa

Vieremän kirkonkylällä samassa kiinteistössä toimivat Kirkonkylän koulu (yhtenäiskoulu) ja Vieremän lukio (Petterintie 12). Alaluokkien (1–6) opetusta annetaan myös kolmella kyläkoululla (Eteläinen koulu eli Valkeisen koulu, Koulutie 37; Itäinen koulu, Kaarakkalantie 832; ja Pohjoinen koulu, Kiuruvedentie 59).[21] Kirkonkylässä toimivat myös muun muassa Vieremän kirjasto ja terveyskeskus.[22][23] Kirjastoauto Virkku vie kirjastopalveluja kunnan eri osiin.[24] Vieremällä on myös kotiseutumuseo ja Iisalmen rajalla sijaitseva Valkeisen kansakoulumuseo.[25][26]

Vieremän paloasemalla Teollisuustiellä sijaitsevat seuraavat yksiköt: johto- ja tarkastusauto PS 065, sammutusauto PS 691, säiliöauto PS 693 sekä miehistö- ja ensivasteauto PS 697. Vieremän ensihoitopalvelun tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Vieremällä on yksi ambulanssi, PS 132, joka on välittömässä lähtövalmiudessa joka päivä kello 8–20. Muina aikoina ambulanssi tulee Iisalmesta, Kiuruvedeltä tai lähimmän yksikön periaatteella.

Nähtävyyksiä ja käyntikohteita muokkaa

Ruokakulttuuri muokkaa

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Vieremän perinneruoaksi valittiin muurinpohjaletut.[28]

Tunnettuja vieremäläisiä muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Vieremä Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. ↑ Toivola, Tapio: Vieremän kunnan historiaa vierema.fi. 17.4.2012. Arkistoitu 27.5.2023. Viitattu 1.2.2017.
  8. ↑ Pohjois-Savon liitto: Kesämökkien määrä pohjois-savo.fi. 25.5.2007. Arkistoitu 26.10.2007. Viitattu 16.10.2007.
  9. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  12. ↑ Mika Suomalainen valittiin Vieremälle Iisalmen Sanomat. Arkistoitu 14.1.2018. Viitattu 14.1.2018.
  13. ↑ JetiTaso Oy Kauppalehti. Viitattu 21.2.2023.
  14. ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  15. ↑ https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lv_2016-01_luettelo_rautatieliikennepaikoista_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Toivola, Tapio: Vieremän kunta ripeän kasvun vuosina (4. Yleiset työt, tiet, sillat ja liikenne, s. 35) vierema.fi. 19.4.2015. Arkistoitu 12.11.2021. Viitattu 12.11.2021.
  17. ↑ Iisalmi (EFII) lentopaikat.fi. Viitattu 30.11.2021.
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Kuopion ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 11.2.2022.
  21. ↑ Opetus ja koulutus Vieremän kunta. Arkistoitu 14.1.2018. Viitattu 14.1.2018.
  22. ↑ Vieremän kunnankirjasto kirjastot.fi. Arkistoitu 11.7.2020. Viitattu 11.7.2020.
  23. ↑ Arkistoitu kopioToimipaikkojen osoitteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ylasavonsote.fi. Arkistoitu 8.8.2020. Viitattu 11.7.2020.
  24. ↑ Vieremän kirjastoauto Virkku libraries.fi. Arkistoitu 11.7.2020. Viitattu 11.7.2020.
  25. ↑ Kotiseutumuseo – Yhteystiedot Vieremän kunta. Arkistoitu 11.7.2020. Viitattu 11.7.2020.
  26. ↑ Valkeisten vanha koulu ja kansakoulumuseo Vieremän kunta. Arkistoitu 11.7.2020. Viitattu 11.7.2020.
  27. ↑ Luontoon.fi – Talaskankaan luonnonsuojelualue (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  29. ↑ Lauri Solehmainen vieremanveteraanit.fi. Viitattu 30.1.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Kauppinen, Asko (toim.): Palosenjärven kyläkirja. Palosenjärven kyläseura, 2008. ISBN 978-952-92-4485-0.
  • Kokkonen, Jouko (toim.): Hajallaan ku Haajaiskylä – koossa ku Konolanmäki : Haajaisten ja Konolanmäen kyläkirja. Haajaisten nuorisoseura, 2005. ISBN 952-91-9507-9.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vieremä&oldid=22279420”