Victoria: An Empire Under the Sun

2003 videopeli

Victoria: An Empire Under the Sun (lyhyemmin Victoria) on ruotsalaisen Paradox Entertainmentin kehittämä reaaliaikainen strategiapeli, joka julkaistiin vuonna 2003 Mac OS X:lle ja Windowsille.

Victoria: An Empire Under the Sun
Kehittäjä Paradox Entertainment
Julkaisija ks. Julkaisut
Jakelija Steam ja GOG.com
Suunnittelija Fredrik Malmberg, Johan Andersson, Joakim Bergqwist, Henrik Fåhraeus, Dick Sjöström ym.
Pelisarja Victoria
Pelimoottori Europa Universalis
Julkaistu ks. Julkaisut
Lajityyppi valtiosimulaattori, tosiaikainen strategiapeli
Pelimuoto yksinpeli, verkkomoninpeli
Ikäluokitus ESRB: EVirheellinen ESRB-arvo
USK: 6
PEGI: 3
OFLC: G
Alusta Microsoft Windows, Mac OS X
Jakelumuoto 1 CD-ROM
Vaatimukset Windows:
128 MB RAM, DirectX 9.0, Windows 98
Mac:
500 MHz suoritin, 256 MB RAM, Mac OS X
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Pelaaminen muokkaa

Peli on valtiosimulaattori, jossa pelaaja hallinnoi jonkin viktoriaanisen ajan valtion taloutta, teollistumista, väestöä, sosiaalista kehitystä, armeijaa ja ulkopolitiikkaa eräänlaisena "takapiruna". Pelaamista ohjaavat historialliset tapahtumat (engl. events) ja kansainvälisen politiikan voimasuhteiden muutokset. Pelintekijät ovat panostaneet talouden mallintamiseen; Victoriassa on monisyinen, kysyntä-tarjontapohjainen maailmanmarkkinajärjestelmä, jota on kutsuttu parhaaksi koskaan luoduksi taloussimulaattoriksilähde?. Victoria toimii muokatulla Europa Universaliksen pelimoottorilla.

Victorian oppimiskynnys on korkea, mutta aloittelijoiden kohtaamaan informaatioähkyyn tottumisen palkkiona pelikokemuksen on sanottu olevan syvempi ja yksityiskohtaisempi kuin monessa muussa strategiapelissä.lähde? Tämä selittää pitkälti pelin suosion Paradoxin tuotteiden pelaajien keskuudessa vielä vuosia Victorian julkaisemisen jälkeen.

Vastaanotto muokkaa

Ilmestyttyään Victoria sai englanninkielisissä pelilehdissä keskinkertaisia arvosteluja, saavuttaen Game Rankings -verkkosivustolla keskiarvosanaksi vain 60,4 %. Suomessa Pelit-lehden Riku Neuvonen kuitenkin ylisti Victoriaa "vaikuttavaksi ja todella monipuoliseksi simulaatioksi 1800-luvun valtion johtamisesta" ja antoi pelille 90 pistettä sadasta.[1]

Julkaisut muokkaa

Windows: [2]

Mac: [2]

Pelin osa-alueet muokkaa

Victorian aikajänne kattaa vuodet 1836–1920, lisäosassa Victoria: Revolutions pelaamista voi jatkaa aina vuoteen 1936.

Tavoite muokkaa

Toisin kuin monissa muissa strategiapeleissä, pelaajan menestystä Victoriassa eivät määritä niinkään uuden maa-alan valtaaminen tai muiden kansojen alistaminen. Valtioiden välisen paremmuuden ratkaisevat voittopisteet, jotka määrittyvät kolmella eri kehityksen osa-alueella ansaittujen abstraktien pistemäärien perusteella. Osa-alueet ovat:

  • Arvovalta (engl. prestige), jota pelaajille kertyy siirtomaiden hankinnasta, sosiaalisista ja poliittisista uudistuksista, historiallisten tapahtumien kautta ja monista pienemmistä toimista.
  • Teollisuus (engl. industry), joka kuvaa valtion teollistumisen astetta. Tähän vaikuttavat muun muassa pelaajan rakentamien tehtaiden määrä, niiden työllistämien ihmisten luku ja valtion provinssien tiestön (engl. infrastructure) taso.
  • Sotavoima (engl. military), joka kertoo valtion armeijan ja laivaston koosta ja laadusta.

Vaikka pelissä jaetaan voittopisteitä, asettavat useimmat pelaajat itse omat tavoitteensa (alueelliseksi suurvallaksi nouseminen tms.) ja keskittyvät nauttimaan valtion pyörittämisestä. Heille Victoria toimii eräänlaisena kansainvälisen politiikan hiekkalaatikkona.

Tuotanto ja väestö muokkaa

Victoriassa maapallo on jaettu lähes kolmeentuhanteen maa- ja meriprovinssiin. Joukko maaprovinsseja muodostaa läänin (engl. state). Raaka-aineiden tuotanto tapahtuu provinssitasolla raaka-ainetuotantoalueilla (engl. resource gathering operations, RGO), tehtaita rakennetaan ja hallinnoidaan läänitasolla.[3]

Provinsseissa asuva väestö on jaettu väestöyksiköiksi (engl. population unit, POP). Väestöyksiköt eroavat toisistaan kooltaan, kansallisuudeltaan, uskonnoltaan, ammatiltaan ja yhteiskuntaluokaltaan. Yhteiskuntaluokkia on kolme tai neljä, ammattiryhmiä kaikkiaan kahdeksan.

  • Yläluokkaan kuuluvat Jalosukuiset (engl. aristocrats) ja Tehtailijat (engl. capitalists). Nämä POPit eivät työskentele, mutta tehostavat muiden ammattiryhmien tuotantoa, Jalosukuiset raakatuotantoa ja Tehtailijat teollisuustuotantoa.
  • Keskiluokkaa edustavat Upseerit (engl. officers), Hengenmiehet (engl. clergymen) ja Toimihenkilöt (engl. clerks). Upseerit kerryttävät pelaajalle johtajuuspisteitä (engl. leadership points), joilla on mahdollista palkata kenraaleja ja amiraaleja johtamaan sotajoukkoja. Hengenmiehet huolehtivat väestöryhmien uskonnollisista tarpeista ja supistavat alaluokan luokkatietoisuutta, josta lisää tuonnempana. Toimihenkilöt työskentelevät tehtaissa.
  • Alaluokkaan kuuluvat Tehdastyöläiset (engl. craftsmen), Sotilaat, Maanviljelijät ja Työläiset. Tehdastyöläiset työskentelevät tehtaissa, mutta ovat tehottomampia kuin Toimihenkilöt. Sotilaat tarjoavat armeijalle tykinruoaksi miesvahvuutta (engl. manpower). Maanviljelijät ja Työläiset työskentelevät raakatuotannossa.

Lisäksi joissakin maissa osa väestöstä on orjia vailla äänestysoikeutta. Yhteiskuntaluokalla on väliä, sillä Victoriassa pelaaja määrittää veroprosentin luokkakohtaisesti. Lisäksi ylä- ja keskiluokkaan kuuluva väestö kerryttää pelaajalle tutkimuspisteitä, joilla on mahdollista kehittää uutta teknologiaa eri tieteen ja taiteen osa-alueilla aina psykologiasta metallurgiaan ja asejärjestelmiin.

Tietoisuus ja kapinahenki muokkaa

Jokaiseen väestöyksikköön liittyvät omina muuttujinaan luokkatietoisuus ja kapinahenki (engl. militancy). Luokkatietoisuus kuvaa POPin yhteiskunnallista tietoisuutta niin, että väestöyksikkö, jolla on matala tietoisuus, voi hyvinkin äänestää vaaleissa itselleen epäedullista puoluetta. Hengenmiesten kyky vähentää alaluokan tietoisuutta auttaa tällaisia puolueita pysymään vallassa. Kapinahenki puolestaan kertoo väestöyksikön valmiudesta tarttua aseisiin asemansa kohentamiseksi. POP, jolla on korkea kapinahenki, voi aloittaa aseellisen kansannousun ja provinsseja valtaamalla aiheuttaa vallankumouksen, ellei kapinaa kukisteta aseellisesti ajoissa.

Koska kapinahenkeen ja tietoisuuteen vaikuttaa väestöyksiköiden materiaalisten tarpeiden tyydyttyminen, Victorian simuloiman maailman historiakäsityksessä on huomattavissa yhteyksiä marxilaiseen maailmankatsomukseen. Pelintekijät eivät ole tuoneet julkisesti poliittisia käsityksiään esiin.

Talous muokkaa

Victoriassa taloudellista liikehdintää simuloidaan maailmanmarkkinoiden kautta. Jokaisen provinssin RGO:ssa tuotetaan tiettyä raaka-ainetta. Osan raaka-aineista (esimerkiksi vehnän tai oopiumin) ostavat etupäässä väestöyksiköt omiin tarpeisiinsa, mutta joitakin (esimerkiksi puuta) käytetään vain teolliseen jalostukseen tehtaissa. Tuotteiden hinta määrittyy kysyntä-tarjontaperiaatteen mukaisesti maailmanmarkkinoilla, joilla ostajina toimivat POPit ja valtiot.

Tuotteet muokkaa

Victoriassa liikkuu kaikkiaan 47 erilaista raaka-ainetta ja jalostustuotetta, joista tärkeimpiin kuuluvat:

  • Teräs, tuottoisa jalostustuote, jota tarvitaan rautateiden, tehtaiden ja vaikkapa sotalaivojen valmistamiseen.
  • Hiili, lukuisiin jalostusprosesseihin, muun muassa teräksentuotantoon tarvittava perusraaka-aine.
  • Rikki, jota tarvitaan ammusten ja aseiden valmistukseen.
  • Koneenosat, erityisesti pelin alkuvaiheen tärkeimmät hyödykkeet, joiden hallinta ratkaisee, kuka teollistuu ja kuka ei.

Teollistuminen muokkaa

Peli keskittyy teollistumisen aikakauteen, mikä tekee teknologian kehittelystä ja tehtaiden rakentelusta tärkeää. Pelaajien suuri haaste onkin teollistumisprosessin ja sen taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten läpivieminen onnistuneesti.

Ulkopolitiikka muokkaa

Victoriassa maailman parisataa valtiota ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikki diplomatia tapahtuu pelissä kahdenkeskisesti. Valtioiden on mahdollista esimerkiksi muodostaa sotilasliittoja, turvata toistensa itsenäisyys, kohentaa (rahalla) suhteitaan ja käydä kauppaa vaikkapa teknologiasta tai siirtomaista.

Sodankäynti muokkaa

Victoriassa armeijan perusyksikkö on divisioona, joka pelissä vastaa 10 000 miestä. Näiden yhteyteen on mahdollista liittää prikaateja, jotka parantavat yksikön laatua ja lisäävät sen miesvahvuutta 2 000 miehellä. Jalkaväen lisäksi koulutettavissa on husaareja ja rakuunoita.

Yksiköt liikkuvat provinsseista toisiin, ja taistelu syttyy, kun kaksi toisilleen vihamielistä armeijakuntaa kohtaa provinssissa. Taistelun ratkettua voittanut puoli joutuu sitomaan joukkoja provinssiin sen miehittämiseksi, jonka kesto riippuu etupäässä provinssiin sijoitettujen joukkojen määrästä.

Sodat ratkaisee sotilaallinen menestys. Sodan vielä ollessa käynnissä osapuolet käyvät neuvotteluja, joiden asetelmat ratkaisee miehitettyjen alueiden jakauma ja taistelumenestys. Tämä asetelma ilmaistaan sotamenestyksenä (engl. war score), joka vaihtelee välillä -100% – +100%. Jokaisella provinssilla on oma prosenttiyksikköarvonsa, ja luku ilmaisee pelaajalle, miten suuresta maa-alasta vastustaja (erityisesti tekoälyn tapauksessa) on valmis luopumaan. Alueiden lisäksi voittajan on mahdollista vaatia sotakorvauksia, vihollisen aseistariisuntaa tai peräti vihollisvaltion alistamista voittajan satelliittivaltioksi.

Lopullinen ja äärimmäisin ratkaisu rauhanneuvotteluissa on vihollismaan anneksaatio. Vain sivistymättömien valtioiden ja enintään kolmen provinssin kokoisten sivistyneiden valtioiden anneksointi on mahdollista.

Sivistyneet v. sivistymättömät valtiot muokkaa

Pelissä Viktorian ajan valtiot on jaettu sivistyneisiin ja sivistymättömiin valtioihin (engl. civilised and uncivilised nations). Sivistymättömien valtioiden yhteiskuntarakenne oli historian ko. vaiheessa kehittymätön. Pelissä tämä ilmenee valtioiden verotus-, tutkimus- ja asejärjestelmien tehottomuutena ja ulkopolitiikan rajoittuneisuutena, jotka tekevät pääosasta sivistymättömiä valtioita pelin statisteja ja sivistyneiden valtioiden heittopusseja. Sivistyneisiin maihin kuuluvat pelin alussa Euroopan ja Amerikkojen valtiot, lähes kaikki Brittiläisen Kansainyhteisön maat sekä Ottomaanien valtakunta, Venäjä ja Etelä-Afrikan buurivaltiot. Sivistymättömien maiden on mahdollista liittyä vakavasti otettavien toimijoiden joukkoon joko ohjelmoitujen historiallisten tapahtumien kautta tai saavuttamalla huomattavaa menestystä pisteidenkeruussa. Merkittävimmät sivistymättömistä valtioista ovat Kiina, Japani ja Persia.

Lisäosat ja modifikaatiot muokkaa

Victoria on synnyttänyt pelaajiensa keskuudessa satojen modifikaatioprojektien ilmiön. Useimmiten modifikaatioissa peliin lisätään historiallisia tapahtumia ja johtajia tai uusia valtioita pelattavaksi. Modifikaatioilla on myös venytetty pelin aikajännettä ja jopa yritetty siirtää Victoria kylmän sodan aikakauteen. Modifikaatiohankkeista laajin on Victoria Improvement Project (tunnetaan nimellä VIP). VIP pyrkii lisäämään pelin historiallista realistisuutta ja on muun ohella kehittänyt pelin tekoälyä.

Victoria: Revolutions muokkaa

Pääartikkeli: Victoria: Revolutions.

Paradox Interactive julkaisi 17. elokuuta 2006 Victoriaan lisäosan, Victoria: Revolutionsin (tunnetaan pelaajien kesken Rickynä erotukseksi Vickystä). Lisäosa uudisti pelin poliittisen järjestelmän, siirsi pelin lopetusajankohdan vuoteen 1936 ja toi talouteen mukaan yksityisen sektorin (tehtailijat rakentavat tehtaita ja rautateitä omillaan). Lisäksi Revolutionsiin liitetty muunninohjelma mahdollistaa pelien jatkamisen sotapainotteisemmassa Hearts of Iron II: Doomsdayssa. Revolutions on hankittavissa verkkosivusto GamersGatesta joko imuroimalla tai tilaamalla CD-ROMina.

Lähteet muokkaa

  1. Riku Neuvonen: Pieniä tarinoita Euroopasta Pelit 12/2003. Viitattu 2.8.2008. [vanhentunut linkki]
  2. a b Release information for Victoria: An Empire Under the Sun, mobygames.com. (englanniksi) Viitattu 9. elokuuta 2008
  3. Paradox Entertainment: Victoria Manual, s. 27–29. Paradox Entertainment AB, 2003. (pelin mukana toimitettu ohjekirja)

Aiheesta muualla muokkaa