Tämä artikkeli käsittelee tietä Etruriassa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Via Aurelia oli roomalainen tie, joka kulki Etrurian rannikolla ja johti Roomasta Pisaeen. Via Aemilia Scauri jatkoi tietä Liguriaan saakka.[1][2][3]

Via Aurelia
Via Aurelian sijainti Italiassa.
Via Aurelian sijainti Italiassa.
Maa Rooman valtakunta
Pituus n. 319 km
Alkupiste Rooma
Reitti CosaPopouloniaVada Volaterrana
Päätepiste Pisae (n. 319 km)
Muodostettu n. 241 eaa.

Historia muokkaa

Via Aurelia rakennettiin noin vuonna 241 eaa., ja sai nimensä ("Aureliuksen tie”) sen rakennuttaneesta kensori Gaius Aurelius Cottasta.[1][4]

 
Nykyistä Via Aurelia Anticaa Roomassa.

Tie oli tärkeä tasavallan varhais- ja keskivaiheessa, koska se yhdisti Rooman Cosaan ja Pisaeen. Cosa oli tärkeä colonia ja sotilastukikohta Etruriassa. Pisae taas oli ainoa kunnollinen satama Genuan ja Rooman välillä, ja näin se oli tärkeä roomalainen laivastotukikohta sodissa liguureja,[4] gallialaisia ja Karthagoa vastaan. Cicerolta käy ilmi, että Via Aurelia oli hänen aikanaan tunnettu ja yleisesti käytetty valtatie, ja hän mainitsee sen Via Cassian ja Via Flaminian ohella yhtenä niistä kolmesta tiestä, joiden kautta Roomasta pääsi Gallia cisalpinaan. Hän kuvaa tien kulkeneen Galliaan ”Alemman meren” eli Tyrrhenanmeren kautta (”ab infero maria Aurelia”).[2][5]

Via Aemilia Scauri jatkoi Via Aureliaa Pisaesta Vada Sabataan ja Dertonaan vuonna 109 eaa. Jatke luettiin usein Via Aurelian nimen alle, vaikka tunnettiin myös Via Aemiliana. Augustuksen aikana samaa tietä jatkettiin Meri-Alppien juurelle saakka ja edelleen Gallia transalpinaan, ja itinerarumeissa myös tämä jatke eli Via Julia Augusta esiintyy Via Aurelian nimen alla.[2] Joissakin piirtokirjoituksissa mainitaan, että Via Aurelia vetus, Via Aurelia nova, Via Cornelia ja Via Triumphalis kuuluivat yhteisen hallinnon alle.[3]

Nykyisen Italian valtatie Strada Statale 1 kulkee samaa reittiä, ja sitä kutsutaan usein nimellä La Via Aurelia.

Reitti muokkaa

Via Aurelia kulki Etruriassa ja lähes koko matkaltaan Tyrrhenanmeren rannikolla. Se sai alkunsa Roomasta kahdesta tiestä, joista toinen ylitti Tiber-joen Pons Aurelius -siltaa, joka sijaitsi nykyisen Ponte Siston paikalla, ja toinen Pons Aemilius -siltaa pitkin. Sitten tie nousi ylös Janiculum-kukkulalle, jossa se kulki Aurelianuksen muurien läpi Porta Aureliasta. Uudempi Via Aurelia nova kulki Leon muurien eteläpuolelta ja liittyi vanhaan Via Aurelia vetukseen nykyisessä Madonna del Riposossa.[2][3]

Tämän jälkeen Via Aurelia suuntautui kaupungista länteen ja tuli Tyrrhenanmeren rannikolle lähellä nykyistä Palidoroa noin 20 roomalaisen mailin päässä Roomasta. Sitten se seurasi rannikkoa luoteeseen Cosaan ja Vada Volaterranaan ja lopulta Pisaeen. Via Aemilia Scauri jatkoi tietä Pisaesta[2] tai joidenkin näkemysten mukaan jo Vada Volaterranasta.[3]

 
Via Aurelian reitti.

Tien asemapaikat ja niiden väliset etäisyydet olivat:[2][6]

Kaupunki tai muu asema Nykyinen paikka Etäisyys edellisestä
mailia km (n.)[2][7]
Rooma Rooma
Lorium Castel di Guido 12 17,7
Baebiana 10 14,8
Ad turres
Pyrgi Santa Severa 12 17,7
Castrum novum Castronovani 8 11,8
Centumcellae Civita Vecchia 5 7,4
Martanum 10 14,8
Forum Aurelii 24 35,5
Cosa Ansedonia 25 37,0
Telamon 22 32,5
Ad lacum Aprilem
Salebro 12 17,7
Manliana 9 13,3
Populonia 12 17,7
Vada Volaterrana Vada 25 37,0
Ad fines 18 26,6
Ad Herculem
Pisae Pisa 12 17,7

Tien kokonaispituus Vada Volaterranaan oli 186 mailia eli noin 275 kilometriä ja Pisaeen 216 mailia eli noin 319 kilometriä.[6] Suurin osa mainituista asemapaikoista ja kaikki etäisyydet ovat Itinerarium Antonini Augustista. Tabula Peutingerianassa asemapaikkoja on enemmän, mutta niiden väliset etäisyydet ovat virheellisiä tai usein jätetty kokonaan pois.[2][6][8]

Lähteet muokkaa

  1. a b Via Aurelia Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
  2. a b c d e f g h Smith, William: ”Via Aurelia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Via Aurelia”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Hornblower, Simon & Spawforth, Antony: The Oxford Classical Dictionary, s. 1185, 1594. 3rd ed.. Oxford University Press, 1996. (englanniksi)
  5. Cicero: Filippiläispuheet (Philippicae) 12.9.
  6. a b c Antonine Itinerary (Itinerarium Antonini Augusti) ToposText. Viitattu 16.1.2023.
  7. Etäisyystaulukot on muodostettu sovittamalla yhteen tietoja eri itinerariumeista. Kilometrilukemat on laskettu niiden ilmoittamista roomalaisista maileista. Sekä maili- että kilometrilukemat ovat summittaisia.
  8. Peutinger Table (Tabula Peutingeriana) ToposText. Viitattu 16.1.2023.

Aiheesta muualla muokkaa