Vesirikkokasvit
Vesirikkokasvit (Elatinaceae) on pieni kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa.
| Vesirikkokasvit | |
|---|---|
 Isovesirikko (Elatine alsinastrum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: |
Vesirikkokasvit Elatinaceae Dumort. nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
Cryptaceae Raf. |
|
| Suvut | |
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Vesirikkokasvit ovat ruohoja tai pieniä pensaita, jotka kasvavat kosteilla kasvupaikoilla. Kasvit erittävät pihkaa. Lehdet ovat vastakkaisia, enemmän tai vähemmän hammaslaitaisia ja niissä on rauhasia; korvakkeet ovat pieniä ja kalvomaisia. Pienet kukat ovat tavallisesti viuhkomaisissa ryhmissä, tavallisesti viisi- tai kuusilukuisia. Verhiö on eri- tai yhdislehtinen ja teriö kierteinen eli kontortti. Heteet sijaitsevat verhovastaisesti ja niitä on yhtä monta tai kaksi kertaa niin monta kuin verholehtiä. Yhdislehtinen sikiäin koostuu 2–5 emilehdestä, kussakin on paljon siemenaiheita; luotit ovat nystyisiä. Hedelmä on kota, joka sisältää vaihtelevissa määrin käyristyneitä, melkein matomaisia siemeniä. Alkio on enemmän tai vähemmän linssinmuotoinen.[1]
Levinneisyys muokkaa
Vesirikkokasvien heimo on levinnyt miltei koko maapallolle arktisia alueita lukuun ottamatta, enimmältään kuitenkin tropiikkiin. Myös Suomessa on muutama vesirikkolaji (Elatine).[1]
Luokittelu muokkaa
Vesirikkokasvit ja Malpighiaceae-heimo kuuluvat Malpighiales-lahkossa samaan evoluutiohaaraan, jonka ominaisuuksia ovat muun muassa putkiloelementtien yksinkertaiset perforaatiot, tärkkelys- ja proteiinijyvästen puuttuminen siiviläputkien plastideista, vastakkainen lehtiasento, viuhkomainen kukinto, kukkien kiertyminen ylösalaisin, mesiäisen puuttuminen, kotahedelmä ja vähäinen endospermi siemenessä. Heimot ovat voineet erota toisistaan noin (113–)98, 89(–85) tai (99.9–)86.1(–72.9) miljoonaa vuotta sitten. On arveltu, että kummankin heimon yhteisellä kantamuodolla olisi ollut vastakohtaiset kukat. Kummassakin heimossa esiintyy rauhasia lehdissä ja pihkaa ja maitiaisnestettä.[1]
Heimossa on kaksi sukua ja yhteensä 35 lajia. 25 lajia on suvussa Bergia, kymmenen lajia on vesirikkoja (Elatine). Sukujen erilaistuminen heimon evoluutiossa lienee tapahtunut (76.3–)48(–25.1) miljoonaa vuotta sitten.[1]
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/elatinaceae.gif
