Vesijako (järvi)
Vesijako eli Vesijakaa [2][1] on Päijät-Hämeessä Padasjoella sijaitseva järvi. Järvi laskee sekä Kokemäenjoen vesistöön että Kymijoen vesistöön, joten se on tyypiltään bifurkaatiojärvi.[2][1][3]
| Vesijako | |
|---|---|
 Vesijakoa Vesijaon kylästä nähtynä. Lihasaari on vasemmalla. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Padasjoki - |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kukkian reitin valuma-alue (35.78) Lummennen ja Vesijaon valuma-alue (14.25) |
| Laskujoki | Palsanoja ja Sumperinjoki [1] |
| Järvinumero | 35.784.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 108,4 m [1] |
| Rantaviiva | 80,404 km [2] |
| Pinta-ala | 16,4985 km² [2] |
| Tilavuus | 0,11806698 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,16 m [2] |
| Suurin syvyys | 36,81 m [2] |
| Saaria | 103 [1] |
 Vesijako |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 1 650 hehtaaria eli 16,5 neliökilometriä. Se on 8,9 kilometriä pitkä ja 4,3 kilometriä leveä. Järvi on muodoltaan melko yhtenäinen, mutta sillä on neljä syvempää lahtea. Itärannalla sijaitsee Hiedankankaan niemi, jonka eteläpuolella on Salmentaustanjärven lahti. Se on suultaan yli 50 metriä leveä, mutta lahti aukeaa sen takana kaksi kilometriä leveänä ja puolitoista kilometriä syvänä. Niemen pohjoispuolella sijaitsee kilometrin syvyinen Suullisenlahti. Salmentaustanjärven eteläpuolella on Kuivaniemi, jonka eteläpuolella itään työntyy yli kaksi kilometriä pitkä haaroittuva nimetön lahti. Järven ilmeeseen vaikuttaa suuresti myös 1,8 kilometriä pitkä ja 750 metriä leveä Isosaari. Se sijaitsee länsirannan suuntaisena Palsan kulmakunnan edustalla suojaten Palsanlahtea, jossa sijaitsee järven toinen luusua. Toinen luusua sijaitsee Salmentaustanjärven lahdenpohjukassa. Järven keskikohdassa on kilometrin levyinen kapeikko.[2][1]
Järvellä on kartan mukaan 103 saarta [2]. Isosaari on niistä suurin, mutta huomattavia saaria ovat myös järven pohjoispäässä sijaitsevat Kotasaari, Suullisensaari, Metelinsaari, Hautasaari, Tiuhansaari, Iso- ja Pikku-Petäjistö. Järven kapeikossa ovat Kokonsaari, Selkä-Kaitano ja Maa-Kaitano. Järven eteläosassa ovat Isosaaren rinnalla Kangassaari, Messusaari ja Hevonleuka.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 118 miljoonaa kuutiometriä eli 0,118 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys on 36,8 metriä. Järvellä on sen keskilinjassa pitkä yli 15 metriä syvä syvänne, joka painuu monin paikoin yli 20 metrin syvyiseksi. Selkä-Kaitanon eteläpuolella ja kaakkoispuolella on kaksi laajaa yli 30 metriä syvää syvännettä, ja kolmas samanlainen syvänne löytyy Kuivanienen eteläpuolella olevan lahden suulta. Järven syvin kohta sijaitsee Selkä-Kaitanon eteläpuolella.[1][3]
Järven rantaviivan pituus on 80 kilometriä ja rannat ovat pääasiassa alavaa metsämaata. Itärannikolla esiintyy myös soistuneita alueita. Järvelle asti näkyy korkeita mäkiä järven eteläpäässä, missä kohoaa suoraan rannasta Käiniemi yli 50 metriä korkeammalle ja Lauhia lähes yhtä korkealle. Korkeita mäkiä on myös Hiedankankaalla ja pohjoispäässä Puuksamenniemellä. Rantaan rajoittuvia peltotilkkuja sijaitsee harvakseltaan siellä täällä. Asutus on enimmäkseen haja-asutusta, joiden välissä on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Suurin rantaan ulottuva kylä on eteläpäässä sijaitseva Vesijako. Lounaisrannassa sijaitsee Palsan kulmakunta ja Hiedankankaan pohjoispuolella on Romonharjun länsirinteillä Romonkulma. Maantiet kiertävät järveä kauempana metsissä, mutta rannoille johtaa tiet yhdystieltä 3200, 14177, 3202, 14178, 14179 ja 3203.[2][1][4]
Vesistösuhteet muokkaa
Järven vesialue ja ympäristö jaetaan hallinnollisesti puoliksi kahden vesistöalueen kesken. Järven valuma-alueen lounaispuoli sijoitetaan Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Kukkian reitin valuma-alueeseen (35.78), jonka Vesijaon valuma-alueeseen (35.784) järvi kuuluu. Raja valuma-alueen lounaispuolen ja koillispuolen välillä alkaa pohjoisessa Alavirrasta, josta raja etenee kaakkoon päin, missä se kulkee Kuivaniemen edustalta Käiniemeen huipulle. Järven valuma-alueen koillispuoli jää siten Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Lummennen ja Vesijaon valuma-alueeseen (14.25), jonka Miestämän–Vesijaon alueeseen (14.252) järven koillispuoli kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 108,4 metriä mpy.[1][3]
Vesijako saa suurimman osan vedestään yläjuoksun Vehkajärvestä (2 608 ha) ja omalta lähialueeltaan. Järveen laskee kolmisenkymmentä yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea joko suoraan tai välillisesti, ja ne löytyvät järven eteläpuolelta tai itäpuolelta. Vesijaon kylän läpi juokseva nimetön oja alkaa Sammilanjärvestä (6 ha), johon laskee Tapaperänjärvi (4 ha). Laskuojaan yhtyy vielä alajuoksulla Merojärven (2 ha) laskuoja. Edellisestä ojasta puoli kilometriä länteen laskee järveen Naukoja, joka on Naukajärven (8 ha) laskuoja. Naukajärveen laskee etelästä Jakamakoskenoja, joka lähtee ojitetulta Ahvenissuolta. Suolla sijaitsee Vähä-Ahveninen (1 ha), joka on yhdistetty suo-ojiin, ja Jakamakoskenojaan yhtyy Vehkojärvien (2 ha), Jouhijärven, Iso-Korttehisen (4 ha) ja Vähä-Korttehisen (2 ha) yhteinen laskuoja. Myös Mustasjärvi (5 ha) näyttää laskevan tähän ojaan. Kuivaniemen eteläpuoliseen lahteen laskee Tyrynoja, jonka yläjuoksulta tulee Valkea Hirsijärven (1 ha), Laihanjärven (9 ha), Näykkösjärven, Iso Peltointaustanjärven (21 ha), Vähä Peltointaustanjärven (4 ha) ja Tyryjärven (11 ha) vedet. Näiden viereen laskee vielä Kalatonjärvi (4 ha). Suullisensaaren viereen laskee Leipämyllynoja, jonka yläjuoksulla sijaitsevat Saarijärvi (10 ha), Korpijärvi (5 ha), Rimmijärvi, Pannujärvi, Pajujärvi (6 ha), Rantajärvi (3 ha), Kaitajärvi (2 ha), Joutsene (5 ha) ja Kaalijärvi (4 ha). Järven pohjoispään Alavirtaan laskee yksinäinen Raimajärvi (9 ha).[1][3]
Järvi on tyypiltään bifurkaatiojärvi. Sen kahdesta laskujoesta toinen Sumperinjoki johtaa itään Tohtainlammin ja Myllyjärven kautta Päijänteeseen, josta vedet laskevat Kymijokea pitkin Suomenlahteen, toinen laskuoja Palsanoja taas länteen Parlammiin (96 ha) Hauhon reittiin, josta vedet päätyvät Vanajaveden kautta Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjokea pitkin Selkämereen.[1][3]
Luontoarvoja muokkaa
Järvi on kasvustoltaan varsin karu, sillä veden fosforipitoisuus on verrattain pieni verrattuna muihin suomalaisiin järviin[5]. Järven eteläpäässä Vesijaon lähialueilla sijaitsee Vesijaon luonnonpuisto.
Historiaa muokkaa
Vesijaon Kainiemen etelärannalla on kivikautinen asuinpaikka.[6]
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 liittyi alajuoksun järvet Tohtainlammi ja Myllyjärvi Vesijakoon pitkällä salmella. Myllyjärven itärannan luusuassa sijaitsi kaksi vesimyllyä, joiden patorakenteet ovat saattaneet aiheuttaa kyseisen tilanteen.[7][8][9][10][11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l Vesijako, Padasjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.11.2017.
- ↑ a b c d e Vesijako (35.784.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.11.2017.
- ↑ Vesijako, Padasjoki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kaukilankosken ja Arrakosken veden laatutiedot (arkistoituna) Valtion ympäristöhallinto. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 9.2.2010.
- ↑ Yle: Padasjoen Kainiemessä kivikautinen asuinpaikka, 10.6.1999, viitattu 8.3.2018
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2017) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 04 Vesijako. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 04 Vesijako. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 05 Torittu. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 05 Torittu. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2017)
Aiheesta muualla muokkaa
- Vesijaon kylän kulttuurimaisemaa (Arkistoitu – Internet Archive) (valokuvia)
- Archive.is: Vesijako eli Vesijakaa, viitattu 6.11.2017