Verginan aurinko

Verginan aurinko (kreik. Ήλιος της Βεργίνας, Ílios tis Vergínas; harvemmin Verginan tähti, kreik. Άστρο της Βεργίνας, Ástro tis Vergínas) on tyylitelty tähtisymboli, jossa on 16 sädettä. Sitä pidetään muinaisen Makedonian valtakunnan symbolina. Nykyisin se on yksi Kreikan ja erityisesti kreikkalaisen Makedonian kansallisista symboleista.

Historia muokkaa

Verginan auringoksi nykyisin kutsuttu symboli oli laajalti käytössä antiikin Kreikassa. Erityisesti sitä käytettiin Makedonian valtakunnan aikana. Siellä sen oletetaan toimineen ennen kaikea argeadien hallitsijasuvun tunnuksena. Aurinkokuvio tunnetaan muun muassa keramiikan koristekuviona sekä hellenistisen kauden rahoista. Löytöjä on tehty niin Manner-Kreikasta kuin Kreikan saarilta.^[1]^[2]

Filippos II:n larnaks Verginasta.

Symbolille nimen antanut löytö tehtiin vuonna 1977 arkeologi Manólis Andrónikoksen johtamissa antiikin Aigain kaupungin kaivauksissa Vergínassa pohjoisessa Kreikassa. Aurinkokuvio oli kaiverrettu Makedonian kuninkaan Filippos II:n jäännökset sisältäneen kultaisen larnaksin kanteen. Larnaks on nykyisin Aigain kuningashautojen museossa. Kreikkalaiset ottivat merkin pian käyttöönsä symboloidakseen sillä antiikin Makedonian kulttuurin jatkumoa nykyisessä Kreikassa. Symbolia käytetään muun muassa kreikkalaisen Makedonian lipussa.

Vuonna 1991 Jugoslaviasta itsenäistynyt Makedonian tasavalta (nykyinen Pohjois-Makedonia) otti myös aurinkokuvion omaan lippuunsa. Kreikkalaiset protestoivat tätä vastaan, sillä he pitivät aurinkoa omana symbolinaan. Neljä vuotta myöhemmin Makedonian tasavallan lippu muutettiin nykyiseen muotoonsa, jossa Verginan aurinko on korvattu erilaisella aurinkokuviolla. Kreikan ja Pohjois-Makedonian vuonna 2018 tekemässä sopimuksessa Makedonian nimikiistassa sopimusehtoihin kuului, että Pohjois-Makedonia kieltää Verginan auringon ja muiden muinaisen Makedonian symbolien käytön virallisissa yhteyksissä. Kielto pantiin täytäntöön vuonna 2019.^[3]

Symboli muokkaa

Nykyisin käytetyssä muodossaan Verginan auringossa on 16 sädettä. Antiikin aikana käytettiin kuitenkin sen lisäksi myös aurinkokuvioita, joissa oli 8 tai 12 sädettä. 12-säteisessä säteiden määrä yhdistettiin joskus Olympoksen jumaliin. Filippos II:n larnaksissa aurinkokuvion keskellä on rosetti- eli ruusukuvio.^[1]